Aluekeskukseksi yrittäjyyttä tukemalla –projekti (AYT)

1.4.2003 – 31.3.2005

LOPPURAPORTTI 20.4.2005

SISÄLLYSLUETTELO

Aluekeskukseksi yrittäjyyttä tukemalla (AYT) ja allekirjoitukset

1. Projektin tavoitteet ja keskeiset toiminnot /
saavutetut tulokset ja syyt tavoitteista poikkeamiseen
Hankekuvaus
Tavoitteet
Tulostoteuma

2. Projektin henkilöstö, organisaatio ja keskeiset yhteistyötahot

3. Selvitys koko projektin toteutuneista kustannuksista ja
rahoituksesta

4. Projektin tulokset ja vaikuttavuus

5. Projektin hyödyntäminen jatkossa

6. Tilintarkastajan lausunto

7. Ympäristövaikutusten arviointi

8. Hankkeesta tiedottaminen

Aluekeskukseksi yrittäjyyttä tukemalla (AYT)

Riihimäen kaupunkikeskustayhdistys ViRiKe ry:n tavoitteena on tuoda kaupunkikeskustaan elävyyttä, viihtyisyyttä, toimivuutta ja turvallisuutta.

Tämän toisen EU-hankkeen yhdistys käynnisti, koska ensimmäinen, 1.3.2002 – 30.6.2003 toteutettu, sai keskustan kehittämisen hyvään vauhtiin ja koska työn jatkaminen tuntui tarpeelliselta. Myös Riihimäen kaupunki ja Hämeen liitto katsoivat projektin jatkorahoituksen aiheelliseksi.

Projekti käynnistettiin 1.4.2003, jolloin sitä ryhdyttiin toteuttamaan päällekkäisesti edellisen kanssa tarkoituksena jatkaa saumattomasti aloitettua työtä. Tavoitteeksi asetettiin Riihimäen kehittäminen kilpailukykyiseksi ja vetovoimaiseksi yritysten toimintaympäristöksi vaihtoehtona pääkaupunkiseudulle. Ensisijaiseksi haasteeksi asetettiin keskustan kehittyminen yrittäjyyteen tukeutuen.

Edellisessä projektissa pääteemoiksi nousivat vireä, viihtyisä ja turvallinen kaupunkikeskusta. Jo aiemmin avainsanaksi määritelty ”yhteistyö” osoittautui kaikkein tärkeimmäksi kehityksen vauhdittajaksi. Yhteistyössä keskustan tärkeimmät toimijat, yrittäjät, kiinteistönomistajat, asukkaat, päättäjät sekä eri viranomaiset, lähtivät visioimaan mielikuvaa tulevaisuuden kaupunkikeskustasta. Yhteistyön tuloksena syntyi myös päätös uuden keskustorin rakentamisesta kaupungin ytimeen.

Alun perin kolmivuotiseksi suunniteltu AYT-projekti toteutettiin kolmen vuoden kuluessa kahtena eri projektina. Niiden kuluessa Riihimäen keskustaa ei saatu ”valmiiksi”. Sen sijaan rakenteelliset muutokset, jotka mahdollistavat keskustan kehittymisen nykyajan vaatimuksia vastaavaksi, saatiin yhteistyön tuloksena alulle.

Aluekeskukseksi yrittäjyyttä tukemalla –projekti, hanke 202 004, toteutettiin 1.4.2003 – 31.3.2005. Varsinaisesta projektityöstä laadittiin viisi erillistä väliraporttia, jotka on nähtävissä Virikkeen / AYT-projektin kotisivulla osoitteessa: www.virike.net.

Kiitämme projektissa mukana olleita toimijoita ja yhteistyökumppaneita, erityisesti rahoitukseen osallistuneita Riihimäen kaupunkia ja Hämeen liittoa. Riihimäen Yrittäjät ry:tä kiitämme osallistumisesta hankkeen ohjausryhmään. Kiitoksen ansaitsevat myös kaikkien eri yhteisöjen edustajat ja yksityishenkilöt, jotka ovat olleet mukana niin tavoitteiden asettelussa kuin käytännön talkoissakin.

Tämäkin AYT-projekti on nyt kirjoissa ja kansissa. Riihimäen kaupunkikeskustan kehittäminen jatkuu…

Riihimäellä 20.4.2005

Riihimäen kaupunkikeskustayhdistys ViRiKe ry

Anna-Liisa Makkonen
puheenjohtaja

Sinikka Tenkanen
toimintakoordinaattori

1. Projektin tavoitteet ja keskeiset toiminnot / saavutetut tulokset ja syyt tavoitteista poikkeamiseen

HANKEKUVAUS

Riihimäen keskustan yrittäjien tukemiseksi ryhdytään konkreettisiin toimiin. Kaupunkikeskustan toimijat, kaupunki, yrittäjät, kiinteistönomistajat, yhdistykset jne., verkostoidaan yhteistyöhön. Tavoitteena on luoda houkutteleva kaupunki- /aluekeskus, jonka seurauksena kaupalliset palvelut monipuolistuvat ja kehittyvät, työpaikat säilyvät ja niitä syntyy lisää. Keskustaa elävöitetään myös monipuolisella ohjelmatarjonnalla, jossa yhdistysten yhteistyö ja osaaminen hyödynnetään.

Toimenpiteet tähtäävät Riihimäen kehittämiseen aluekeskukseksi keskustan yrittäjyyttä tukemalla.

Raportin liitteenä nro 1 on taulukko, jossa esitetään hankekuvaus sekä suunnitellut käytännön toimet (sarake Ideat käytännön toimiksi). Projektikaudella tehdyt toimet, tärkeimmät osaprojektit sekä aikaansaannokset esitetään tiiviinä yhteenvetona taulukon kolmannessa sarakkeessa.

TAVOITTEET

Hankkeella pyritään luomaan edellytykset kahden uuden työpaikan syntymiselle. Projektin toteutusaika on 1.4.2003 - 31.3.2005.

TULOSTOTEUMA

Projektin työllisyyteen liittyvät tavoitteet täyttyivät vähintäänkin epäsuorasti. Tehtyjen selvitysten mukaan keskusta-alueella tilastoitiin vuosittain noin 60 uutta työpaikkaa ja kymmenkunta uutta yritystä tai toimipistettä, liitteet 2 ja 3.

Projekti voinee kirjata tuloksekseen ainakin yhden uuden työpaikan, sillä Riihimäen kaupunkikeskustayhdistys ViRiKe ry palkkaa työtä jatkamaan osa-aikaisen virikesihteerin. Myös projektissa kokeiltu ns. virikeaputoiminta on aluillaan puhtaasti yrittäjäpohjalta. Vuoden alussa aloittaneen yrityksen liikeidea on lähes identtinen projektissa kokeiluksi jääneen toiminnan kanssa.

Uudet ja säilytetyt työpaikat ovat aina yrittäjien ja yritysten ratkaisuja. Projekti on kuitenkin ollut osaltaan luomassa edellytyksiä keskustan vireytymiselle sekä sen muuttumiselle vetovoimaisemmaksi. Käytännössä kaupunkikeskustan suuret rakenteelliset muutokset ovat aluillaan, mikä voitaneen laskea tiivistyneen yhteistyön ja yhteisten tavoiteasettelujen tulokseksi.

Kaupunkikeskustan tulevaisuus pyrittiin konkretisoimaan projektissa tehdyssä strategia- ja kehittämistyössä käytännön toimiksi ja suunnitelmiksi. Katsottiin, että yritysten mahdollisuudet menestyä paranevat, jos keskustaa ryhdytään kehittämään siellä toimivien eri tahojen yhteisesti muodostaman näkemyksen ja tahtotilan perusteella.

Kaupunkikeskustan strategiatyön käynnisti jo edeltävä AYT-projekti keväällä 2003. Keskustan tärkeimmät toimijat, yrittäjät, kiinteistön omistajat, asukkaat sekä kaupungin virka- ja luottamushenkilöt, työstivät keskustan nykytilaa ja tulevaisuutta omissa työryhmissä. Strategiatyön käynnistäneen Ralf Juslinin raportti, Riihimäen kaupunkikeskustan kehittämisstrategia, valmistui heinäkuussa ja se julkistettiin 18.11.2003 yleisötilaisuudessa (2. väliraportin liitteenä). Tilaisuudessa muodostettiin työryhmät jatkotyöskentelyä varten. Työryhmätyöskentelystä vastasi toimintakoordinaattori, joka kokosi asiat raportiksi, Riihimäen kaupunkikeskustan kehittäminen, raportti työryhmätyöstä, (3. väliraportin liitteenä). Raportti valmistui toukokuun alussa 2004.

Kaupunkikeskustan tärkeimmät, konkreettiset kehittämiskohteet koottiin varsinaisessa strategiatyöryhmässä 15. kesäkuuta 2004. Ryhmässä oli kaikkien toimijatahojen edustus ja siinä käsiteltiin kevään aikana esille tulleet ehdotukset ja näkemykset. Virikkeen hallitus työsti vielä ainesta ja lähetti siitä kirjelmän Riihimäen kaupunginhallitukselle. Kirjelmä sisälsi lyhyen kuvauksen työskentelyprosessista sekä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia (4. väliraportin liitteenä). Tätä raporttia kirjoitettaessa kirjelmä on vielä kaupungin teknisen viraston valmistelussa, sillä suurin osa ehdotuksista liittyy sen toimialueeseen. Raportin 4. liitteenä kuvaus strategiatyö-/kehittämisprosessista.

Kehittämistyöhön saatiin mukaan pieni, mutta aktiivinen joukko eri tahojen edustajia. Se työskenteli tiiviisti yhteisten tavoitteiden löytämiseksi ja oli myös valmis sitoutumaan tavoitteisiin. Aktiivisen tiedottamisen ja julkisen keskustelun tuloksena positiivinen kehitys näkyi mm. aiempaa aktiivisempana osallistumisena yhteisiin tapahtumiin sekä poliittisina päätöksinä kävelypainotteisen keskustan – ja siinä ensimmäisenä uuden keskustorin - rakentamisesta. Päätökset uudesta torista tehtiin yksimielisesti.

Prosessin – ja projektin - päätteeksi AYT-projekti / ViRiKe järjesti 9. helmikuuta 2005 seminaarin, jonka nimenä oli Riihimäen kaupunkikeskustan tulevaisuus. Seminaarissa koottiin yhteen lähiajan konkreettiset kehittämiskohteet sekä kerrottiin esimerkein vastaavista, jo toteutuneista hankkeista ja niistä saaduista kokemuksista. Seminaariin osallistui 63 henkilöä, joista suurin osa oli joissakin osaprojekteissa mukana olleita yhteistyökumppaneita. Seminaarissa nostettiin konkreettisesti esille mm. uuden keskustorin sulatusjärjestelmän tarpeellisuus. Riihimäen kaupunginhallitus käsitteli asiaa 28.2. ja 7.3.2005 kokouksissa. Äänin 6/2 se päätti, että kaupunkiaukio (keskustori) ja Välikadun suunnitelma täydennetään lumensulatusjärjestelmällä. Hanke toteutetaan jo kuluvan vuoden talousarvion investointiosaan sisältyvällä määrärahalla.

Myös yksittäiset kiinteistöt sekä yritykset ovat panostaneet projektiaikana keskustan viihtyisyyteen: Useitten keskustan kiinteistöjen ulkoasua on saneerattu ja myymälöiden ulkoiseen ilmeeseen on ryhdytty kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Uskosta kaupunkikeskustan kehittymiseen kertonevat myös monet rakennushankkeet, joilla on tiivistetty ydinkeskustaa ja joiden myötä keskusta-asuminen on lisääntynyt tuntuvasti.

Projekti on vauhdittanut keskustan kaupankäyntiä organisoimalla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa useita erilaisia tapahtumia sekä markkinointikampanjoita. Yrittäjät katsovat tämän tukevan heitä työssään konkreettisesti, sillä tulokset näkyvät sekä päivittäisessä myynnissä että lisääntyneinä asiakaskontakteina. Yrittäjät ovat projektin kuluessa oppineet myös hyödyntämään tapahtumia tekemällä niissä ”oman osuutensa”.

Yrittäjien - nykyisten ja yrittämistä harkitsevien - konkreettiseksi tueksi projektissa kartoitettiin riihimäkeläisten ostokäyttäytymistä. Keskustan tuotevalikoiman lähes täysin kattavan kartoituksen tulokset sekä nuorilta erikseen kootut ostopaikkatiedot ovat kaikkien hyödynnettävissä Virikkeen/AYT-projektin kotisivuilla, osoitteessa www.virike.net. Kyselyistä saatua tietoa on pyritty tarjoamaan mm. kauppaliikkeille niiden oman liiketoiminnan suunnittelun pohjaksi. Sisältöä voidaan hyödyntää myös uusien yritysten hankinnassa, kun uusi keskustori ja muu kävelykeskusta rakentuvat ja houkuttelevat osaltaan yrityksiä sijoittumaan ydinkeskustaan.

Muutosten myötä myös hankkeen yhtenä tavoitteena ollut keskustan tyhjien toimitilojen täyttyminen voisi toteutua. Liiketiloja ei ole voitu markkinoida aktiivisesti toimintaympäristön oleellisten muutoshankkeiden keskeneräisyyden ja viivästymisen vuoksi. Yksittäisiä markkinointiponnisteluja toki toteutettiin. Mm. keskustan vapaat toimitilat saatiin mukaan Ekesin ja Riihimäen kaupungin nettisivuille ja kauppakeskus Majakan tilanteesta käytiin aktiivista keskustelua.

Maaliskuun lopulla Hämeenkadun tyhjillään olleissa liikehuoneistoissa aloitti kaksi uutta erikoismyymälää ja kolmas uusi yritys saneeraa parhaillaan tyhjää tilaa itselleen sopivaksi. Muutama yritys on muuttamassa uusiin tiloihin ja laajentamassa samalla tuotevalikoimaansa. Majakan kauppakeskuksen tiloista neuvotellaan aktiivisesti, joten kaupunkikeskustan ilme ja tarjonta paranevat entisestään.

Projektin tärkein rooli oli kuitenkin sen aktiivisessa asioiden esille nostamisessa, eri muutoshankkeiden yhteisessä priorisoinnissa ja siten yhteistyön ja yhteisen kehittämiseen tähtäävän ilmapiirin synnyttämisessä.

2. Projektin henkilöstö, organisaatio ja keskeiset yhteistyötahot

Projektin hallinnoijana on toiminut vuonna 2000 perustettu Riihimäen kaupunkikeskustayhdistys ViRiKe ry, jonka tavoitteena on tuoda kaupunkikeskustaan elävyyttä, viihtyisyyttä, toimivuutta ja turvallisuutta.

Tämän EU-hankkeen yhdistys käynnisti, koska yksivuotinen AYT-projekti todettiin kestoltaan aivan liian lyhyeksi. Keskeiseksi tavoitteeksi tässäkin nähtiin Riihimäen kaupunkikeskustan kehittyminen kilpailukykyiseksi ja vetovoimaiseksi yritysten toimintaympäristöksi vaihtoehtona pääkaupunkiseudulle. Keskustan kehittymistä yrittäjyyden avulla pidettiin ensisijaisena haasteena.

Projektityötä Virikkeesä on koordinoinut hallituksen asettama työryhmä, jossa ovat olleet mukana puheenjohtaja Annina Ranta-Häti vuoden 2003 loppuun saakka ja siitä eteenpäin puheenjohtaja Anna-Liisa Makkonen sekä koko projektikauden varapuheenjohtaja Juha Järvinen ja toimintakoordinaattori Sinikka Tenkanen. Projektissa nimenkirjoittajana on toiminut yhdistyksen puheenjohtaja.

Käytännön projektityöstä on vastannut 1.4.2003 lähtien toimintakoordinaattori, VTM Sinikka Tenkanen. Yhdistyksen palkkaama virikesihteeri Satu Seppälinna osallistui päivittäin projektityöskentelyyn 1.4. – 30.6.2003. Ns. virikeapukokeilu toteutettiin 26.5. – 18.9.2003. Tehtävässä oli osa-aikaisena Sari Rimpiläinen. Projektisuunnitelman muutoksen jälkeen osa-aikaiseksi projektisihteeriksi valittiin 22.9.2003 Satu Seppälinna. Myös projektisihteeriksi opiskeleva Erja Sorvali työskenteli työssäoppimisjaksolla 15.3. – 14.5.2004 avustavissa tehtävissä AYT-projektissa.

Toimintakoordinaattori ja projektisihteeri ovat työskennelleet kiinteässä yhteistyössä yhdistyksen puheenjohtajien kanssa. Toimintakoordinaattori on raportoinut työstä säännöllisesti yhdistyksen hallitukselle sekä ollut tarvittaessa yhteydessä oman työryhmän jäseniin. Projektin hallinnollinen päiväkirja, liitteenä 5.

Yhdistyksen jäsenistö osallistui aktiivisesti projektiin niin, että talkootyötä kertyi yhteensä noin 960 tuntia. Projektista tiedotettiin jäsenistölle jokaisessa jäsenkirjeessä.

Projektin ohjausryhmään ovat kuuluneet:
Mika Koivuniemi, Riihimäen kaupungin edustaja
Satu Saarinen, Riihimäen Yrittäjät ry:n edustaja
Antti Jokivirta, eu-koordinaattori, Riihimäen kaupunki/EKES-Yrityspalvelut
Annina Ranta-Häti, ViRiKe ry, puheenjohtaja
Anna-Liisa Makkonen, ViRiKe ry, puheenjohtaja, mukana ohjausryhmässä 2004 alkaen
Osmo Väistö, Hämeen liitto, projektin yhteyshenkilö

Keskeiset yhteistyötahot:
· Virikkeen oma jäsenistö (v. 2003 alussa noin 70 jäsentä, projektin päättyessä noin 80). Jäsenistö koostuu pääosin kaupunkikeskustan yrityksistä/yrittäjistä. Mukaan on saatu myös tärkeiden sidosryhmien edustajia, esim. Ekes-Yrityspalvelut, Riihimäen Messut, Nordea Riihimäki ja kiinteistöalan toimijat L-House Oy ja Kapiteeli OYj. Lisäksi mm. työvoimatoimisto on verkottunut yhdistykseen henkilöjäsenyyden kautta.

· Riihimäen kaupunki
kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen
tekninen toimiala
kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus
kaupunginhallitus eri yhteyksiin nimeämiensä edustajien kautta
· Riihimäen Yrittäjät ry
· Satujen Seutukunta, Perhe-Häme –projekti
· Yliset ry / Kyläillen-projekti
· Hämeen Ammattikorkeakoulu
· Kaupunkikeskustayhdistykset ja –projektit eri puolilla maata

3. Selvitys koko projektin toteutuneista kustannuksista ja rahoituksesta

Projektin kokonaiskustannukset olivat 147.797,49 euroa, joka alittaa projekti-suunnitelmassa hyväksytyt (170.000,00) kustannukset 22.202,51 eurolla. Projektin rahoituksen / kulujen toteutuma liite 6.

Hyväksytyn rahoitussuunnitelman mukainen kuntarahoitus, 25.500 euroa, yksityinen rahoitus 8.260,53 euroa, ja laskennallinen rahoitus, arvoltaan 10 prosenttia kokonaiskustannuksista, ovat toteutuneet. Rahoitusosuuksista ovat vastanneet Riihimäen kaupunki, Riihimäen kaupunkikeskusta-yhdistys ViRiKe ry yhteistyökumppaneineen ja laskennallisesta osuudesta Virike yhdistyksen talkootyöllä.

Maakunnan kehittämisrahaa, jonka budjetoitu osuus oli 61.200 euroa, on ennen viimeistä maksatusta saatu projektin kuluihin 47.443,84 euroa. EAKR-rahoituksen osuus oli suunnitelmassa 57.800 euroa, ja sen osuus saaduissa maksatuksissa 44.770,79 euroa.

Viimeisessä maksatuksessa bruttokustannukset ovat 30.621,90 euroa, joiden perusteella maksatukseen haetaan EU-rahoitusta 10.411,45 euroa ja valtion rahoitusosuutta 11.023,88 euroa.

4. Projektin tulokset ja vaikuttavuus

Projektin, kuten tätä edeltävänkin, keskeisin saavutus on entistä parempi ja laajemmalle levinnyt tietoisuus siitä, että kaupunkikeskusta tarvitsee kehittyäkseen kaikkien eri toimijatahojen, kaupungin (virkamiehet ja päättäjät), yritysten / yrittäjien, kiinteistön omistajien ja asukkaitten, välistä yhteistyötä. Projektin aikana on - paitsi pystytty osoittamaan tämä yhteistyön tarpeellisuus – saatu myös näyttöjä sen tuloksista. Mukaan on saatu sitoutetuksi tärkeitä intressiryhmiä ja kehitystyö on tuottanut konkreettisia tuloksia. Projektipäiväkirja liitteenä 7.

Konkreettisina tuloksina voitaneen pitää yhteistyön ja avoimen, aktiivisen keskustelun pohjalta kaupungissa syntyneitä päätöksiä. Niiden turvin ryhdytään tänä keväänä toteuttamaan vuosia vireillä olleita hankkeita, uutta keskustoria ja kävelykeskustaa. Päätösten taustalla on nyt laaja, yhteinen näkemys siitä, että kaupunkikeskustan säilyminen vireänä ja viihtyisänä vaatii ehdottomasti pikaisia uudistuksia.

Projektin työllisyyteen liittyvien tulosten mittaamiseksi / kehitysmyönteisyyden kartoittamiseksi seurattiin keskustan työpaikkakehitystä. Työpaikkailmoittelun perusteella tehdyissä haastatteluissa ilmeni, että uusia työpaikkoja syntyi keskustaan vuosittain lähes sama määrä, noin 60, ja uusia yrityksiä kymmenkunta.

Projektia hallinnoinut Riihimäen kaupunkikeskustayhdistys ViRiKe ry työllistää projektin päätyttyä osa-aikaisen virikesihteerin jatkamaan erityisesti kaupunkikeskustan tapahtumien koordinointia. ViRiKe pyrkii työskentelemään muutoin lähinnä talkoovoimin. Sen tavoitteena on kuitenkin pyrkiä uuden EU-hankkeen turvin käynnistämään ja koordinoimaan uuden keskustorin toimintoja ja turvata näin kaupunkikeskustan positiivisen kehityksen jatkuminen.

5. Projektin hyödyntäminen jatkossa (levittämiskelpoisuus)

Projektin tuottamaa tietoa ja aineistoa on mahdollisuus hyödyntää - ja on osin jo hyödynnettykin - mm. päätöksenteon ja suunnittelun pohjana Riihimäellä. Saatuja kokemuksia ja toimintamalleja on levitetty myös muiden kaupunkikeskustaprojektien käyttöön. Yrityksille tehdyt ostopaikkaselvitykset ja nuorisokysely tarjoavat aineista toiminnan kehittämiseen sekä mahdollisten uusien liikeideoiden punnitsemiseen. Niitä voidaan hyödyntää myös toimitilamarkkinoinnissa.

Projektin ja yhdistyksen kotisivut osoitteessa www.virike.net tarjoavat myös monenlaista käyttötietoa. Muun muassa projektin aikana tuotettu Tapahtumanjärjestäjän opas on sivuilla kaikkien onnistunutta tapahtumaa suunnittelevien hyödynnettävissä. Lisäksi yhdistyksen omaan käyttöön on tuotettu kattavat portfoliot kahden suurimman vuosittaisen tapahtuman järjestämisestä.

AYT ja AYT 2003 – 2005 –projektien pohjalta ViRiKe toivoo voivansa jatkaa kaupunkikeskustan kehittämistyötä ensin vuoden 2005 ajan pienimuotoisesti ja vuoden 2006 alusta jälleen mittavammin. Projektien aikana on rakennettu luottamukselliset suhteet kaupunkikeskustan keskeisiin toimijoihin, joiden kaikkien panosta tarvitaan, jotta keskusta säilyy elinvoimaisena ja vireytyy nykyisestään. Uudet hankkeet, keskustori ja kävelykeskusta kokonaisuudessaan, eivät vielä takaa keskustan vireyttä. Ne vaativat suunnitelmallista toimintaa, ja siihen AYT-projektit ovat luoneet hyvän pohjan, hyviä käytäntöjä, raikkaita ratkaisumalleja sekä erinomaisen yhteistyöverkoston.

Kaupunkikeskustan strategiatyön tuloksena listatut konkreettiset parannus-/kohennusehdotukset odottavat myös käsittelyä ja kannanottoja kaupungin päättävissä elimissä. Ne ovat kehittämistyöhön osallistuneitten työryhmien tuotos ja yksi vaihtoehto parantaa kaupunkikeskustan nykytilaa. Vaikka kaikki ehdotukset eivät toteutuisikaan, saadaan päättäjät jälleen kerran kiinnittämään huomionsa kaupunkikeskustan nykytilaan ja tulevaisuuteen.

6. Tilintarkastajan lausunto

Liite 8.

7. Ympäristövaikutusten arviointi

Arviointilomake liite 9.

8. Hankkeesta tiedottaminen

Hanke on saanut toteutusaikanaan runsaasti positiivista julkisuutta. Siitä on tiedotettu aktiivisesti paikalliselle medialle, joka on uutisoinut eri vaiheista varsin kattavasti. Hankkeesta on tiedotettu myös eri sidosryhmille vierailemalla niiden tilaisuuksissa tai keskustelemalla henkilökohtaisesti eri sidosryhmien avainhenkilöiden kanssa. Pyrkimyksenä on ollut kertoa AYT-projektista ja sen tavoitteista yrittäjien lisäksi myös kaikille riihimäkeläisille ja saada nämä mukaan kehitystyöhön.

Näkyvintä projektin tiedottaminen on ollut Virikkeen lehdissä, jotka ovat olleet joko 8- tai 12-sivuisia tabloidlehtiä. Lehdet, noin 22 000 kappaletta, on jaettu Riihimäen ja ympäristön (Loppi, Hausjärvi ja osin Janakkala) kotitalouksiin sekä osin myös riihimäkeläisiin yrityksiin. Viidessä omassa lehdessä projektia esiteltiin monipuolisesti niin hallinnollisesta kuin sisällöllisestäkin näkökulmasta. Näiden lisäksi julkaistiin vielä 9.2.2005 AYT-projektin oma 4-sivuinen lehti. Siinä esiteltiin projektin tulokset helppolukuisina juttuina. Lehti jaettiin kaikkiin lähialueen talouksiin ja sitä levitettiin muiden lehtien tavoin mm. kirjastoon, kaupungintalon tietotupaan sekä matkailu-neuvontaan. ViRiKe-ledet, 6 kpl, tämän raportin liitteenä.

Hankkeeseen liittyvistä osaprojekteista ja kampanjoista tiedottamisessa on käytetty myös muita kanavia: kohdennettuja kutsuja, postin ykkösosoitteetonta jakelua, aputyövoiman turvin jakelua valikoidulle kohderyhmälle, Virikkeen ja yrittäjien jäsenkirjeitä, henkilökohtaisia kutsuja kirjeitse ja puhelimitse, tiedottamista tiedotusvälineille uutisoinnin pohjaksi ja julisteita, jotka on jaettu yleensä keskustan myymälöihin sekä kohderyhmän mukaisiin paikkoihin. Myös Virikkeen / AYT-projektin kotisivut, Riihimäen kaupungin sivut sekä Hyrinetin ja Häme-markkinoinnin webbisivut ovat olleet käytössä. Tapahtumissa AYT-projekti on ollut aina osa Virikkeen näkyvyyttä.

Tiedottamisen yhteydessä on erityisen ahkerasti tuotu esiin yhdistyksen ja hankkeen nettisivuja. Niiden käyttö onkin lisääntynyt tuntuvasti koko projektin ajan. Liitteenä 10 tilasto nettisivujen käytöstä. Käyttäjätilastoista ilmenee mm., että sivujen kävijämäärät lisääntyivät aina tapahtumien yhteydessä, ennen tapahtumaa ja sen jälkeen. Eri tapahtumista julkaistut kuvat ovat saaneet sivujen selaajat myös tutkimaan muuta verkossa esiteltyä materiaalia: Esimerkiksi projektiraportteja haettiin tammikuussa 2005 yhteensä 43 kertaa (4. väliraportti), helmikuussa 2005 ayt-raportit -haulla 55 ja joulukuussa 2004 40 kertaa. Keskustan kehittäminen –otsikko haettiin tammikuussa 50 kertaa, helmikuussa 61 ja joulukuussa 75 kertaa. Tapahtumanjärjestäjän opasta haettiin tammikuussa 129 kertaa, helmikuussa 160 ja joulukuussa 51 kertaa. Kaikkiaan sivuilla kävijöitä on tilastoitu 24084 yhteensä 6669 osoitteesta. Hakuja on tehty tilastointiaikana (3/2003 – 3/2005) yhteensä yli 305000.

Tiedotusvälineistä aktiivisimmin projekti on näkynyt Aamupostissa ja sitä ennen Riihimäen Sanomissa sekä Riihimäen Viikkouutisissa. Myös Hämeen Sanomat ja Viikko-Häme ovat uutisoineet ahkerasti projektiin liittyviä asioita. Tiedotettaessa useimmiten kaikki mediat on kutsuttu tiedotustilaisuuksiin tai niille on välitetty tiedote ajankohtaisesta asiasta.

Radio Häme alueellisena mediana on uutisoinut projektin etenemistä sekä sen osaprojekteja kiitettävästi. Esimerkiksi projektin viimeisen tiedotustilaisuuden tuloksena

radio lähetti kymmenminuuttisen toimintakoordinaattorin suoran haastattelun projektin tuloksista. Samana päivänä osia haastattelusta uusittiin useissa eri yhteyksissä.

Lehtileikkeet projektiin liittyvistä uutisista ja artikkeleista sekä mielipidekirjoituksista on koottu projektin / Virikkeen toimistolle mappeihin. Niiden lisäksi mukaan on otettu myös mm. kaupunkikeskustan kehittämiseen ja yrittäjyyteen liittyvät kirjoitukset. Leikekansio antaa hyvän kuvan meneillään olevista kehitysprosesseista.