Riihimäen kaupunkikeskustayhdistys ViRiKe ry

Aluekeskukseksi yrittäjyyttä tukemalla -projekti 1.3.2002 - 31.3.2003

Loppuraportti 17.9.2003

Aluekeskukseksi yrittäjyyttä tukemalla (AYT)

Riihimäen kaupunkikeskustayhdistys ViRiKe ry:n toiminnan tavoitteena on tuoda kaupunkikeskustaan elävyyttä, viihtyisyyttä, toimivuutta ja turvallisuutta.

EU-hankkeen yhdistys käynnisti, koska sen aktiivijäsenet totesivat vuoden 2001 loppupuolella pikaisten toimien olevan tarpeen keskustan vireyttämiseksi. Keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin Riihimäen kehittyminen kilpailukykyiseksi ja vetovoimaiseksi yritysten toimintaympäristöksi vaihtoehtona pääkaupunkiseudulle. Keskustan kehittymistä yrittäjyyden avulla pidettiin ensisijaisena haasteena.

Välittömästi, kun ViRiKe sai tiedon EU-hankkeen hyväksymisestä, aloitettiin projektin suunnittelu ja konkreettinen työ. AYT-projektin keskeisiksi teemoiksi nousivat vireä, viihtyisä ja turvallinen kaupunkikeskusta. Avainsanaksi ymmärsimme myös yhteistyön, yhteistyön yrittäjien kesken, mutta myös muiden keskustan tärkeimpien toimijoiden - kiinteistönomistajien, asukkaitten, päättäjien ja eri viranomaisten kesken.

Alun perin kolmivuotiseksi suunniteltu projekti eteni yhteistyössä eri toimijoitten kanssa vauhdikkaasti. Mutta jo syksyllä oli nähtävissä, ettei keskusta todellakaan ”tule valmiiksi” vuodessa. Niin ViRiKe päätyi hakemaan hankkeelleen jatkoa ja sen myös sai.

Aluekeskukseksi yrittäjyyttä tukemalla -projekti, hanke 201 009, toteutettiin 1.3.2002 - 30.6.2003. Sen rinnalle ja työtä jatkamaan saatiin hanke numero 202 004, Aluekeskukseksi yrittäjyyttä tukemalla 2003 - 2005.

Varsinaisesta projektityöstä on laadittu viisi erillistä väliraporttia, jotka on nähtävissä Virikkeen / AYT-projektin kotisivulla osoitteessa: www.virike.net.

Kiitämme kaikkia projektissa mukana olleita toimijoita ja yhteistyökumppaneita, erityisesti rahoitukseen osallistuneita Riihimäen kaupunkia ja Hämeen liittoa. Riihimäen Yrittäjät ry:tä kiitämme osallistumisesta hankkeen ohjausryhmään. Kiitos myös tiiviistä yhteistyöstä, jota olemme tehneet usein yhteisten tavoitteidemme saavuttamiseksi.

AYT-projekti on nyt kirjoissa ja kansissa, mutta AYT-projekti jatkuu…

Riihimäellä 17.9.2003

Riihimäen kaupunkikeskustayhdistys ViRiKe ry

Annina Ranta-Häti         Sinikka Tenkanen
puheenjohtaja                toimintakoordinaattori

1. Projektin tavoitteet ja keskeiset toiminnot / saavutetut tulokset ja syyt tavoitteista poikkeamiseen

HANKEKUVAUS

Riihimäen yritysten tukemiseksi ryhdytään konkreettisiin toimiin. Tuki on täsmätukea. Riihimäen kaupunkikeskustan toimijat verkostoidaan yhteistyöhön (kaupunki, yrittäjät, kiinteistönomistajat, yhdistykset jne.).

Luodaan houkutteleva kaupunki-/aluekeskus, jonka seurauksena kaupalliset palvelut monipuolistuvat ja kehittyvät työpaikat säilyvät, niitä syntyy uusia ja tyhjät liikehuoneistot täytetään aktiivisella liiketoiminnalla. Tontit rakentuvat asuin- ja liikerakennuttajien aktivoinnilla ja toimijoiden sitoutumisesta tiedottamalla.

Keskusta elävöitetään moninaisella ohjelmatarjonnalla, jossa yhdistysten yhteistyö ja osaaminen hyödynnetään.

Toimenpiteet tähtäävät Riihimäen kehittämiseen aluekeskukseksi keskustan yrittäjyyttä tukemalla.

Raportin liitteenä 1 olevassa taulukossa on esitetty hankekuvauksen perusteella Virikkeen työryhmässä ideoidut asiakokonaisuudet ja konkreettiset toimet, joihin hankekuvauksen perusteella voidaan ryhtyä. Taulukon sarakkeessa Projektissa toteutuneet toimet esitetään projektikaudella tehdyt toimet ja tärkeimmät osaprojektit sekä aikaansaannokset tiiviinä yhteenvetona.

TAVOITTEET

Hankkeella pyritään luomaan edellytykset 50 uuden työpaikan ja 10 uuden yrityksen syntymiselle.
Väliaikaisia työpaikkoja on tarkoitus saada syntymään 20 henkilötyövuotta vastaava määrä ja säilyttää 50 työpaikkaa. (Määrälliset tavoitteet perustuvat kolmivuotiseen hankkeeseen.)

TULOSTOTEUMA

Projektin työllisyyteen liittyvät tavoitteet täyttyivät epäsuorasti. Tehdyn selvityksen mukaan vuoden 2002 aikana keskusta-alueelta tilastoitiin 79 uutta työpaikkaa ja 13 uutta yritystä tai toimipistettä, liite 2.

Projekti ei kuitenkaan voi kirjata tuloksekseen syntyneitä työpaikkoja. Uudet ja säilytetyt työpaikat ovat aina yrittäjien ja yritysten ratkaisuja, mutta projekti on ollut osaltaan luomassa edellytyksiä keskustan vireytymiselle sekä sen muuttumiselle vetovoimaisemmaksi.

Keskeisiksi käsitteiksi projektin toteutuksessa nousivat vireys, viihtyisyys ja turvallisuus, liite 3, käsitteet, jotka pyrittiin konkretisoimaan käytännön toimiksi ja suunnitelmiksi. Yrittäjyyden menestymismahdollisuuksien katsottiin paranevan, jos keskustaa ryhdytään kehittämään siellä toimivien eri tahojen yhteisesti muodostaman näkemyksen ja tahtotilan perusteella.

Projekti käynnisti kaupunkikeskustan strategiatyön keväällä 2003. Yrittäjien, kiinteistön omistajien sekä kaupungin virkamiesten sekä luottamushenkilöiden ryhmät työstivät keskustan nykytilaa ja tulevaisuutta erillisissä tilaisuuksissa ja lopulta yhdessä ns. isossa työkokouksessa. Työ jäi raportointivaiheeseen. Raportti julkistetaan AYT 2003 – 2005 –projektin osana.

Strategisen suunnittelun pohjaksi laadittiin syksyllä 2002 kaupunkikeskustan kehittämiskysely, johon vastasi 85 yritystä ja 388 yksityishenkilöä. Kysely tuotti raportiksi keskustan ”SWOTin” sekä selvitti eri tahojen näkemyksiä. Raportti on nähtävissä kokonaisuudessaan osoitteessa: http://www.virike.net/keskustankehittamiskysely.html

Kehittämistyö vaatii eri tahojen aktiivisuutta ja positiivista asennoitumista yhteisten tavoitteiden löytämiseksi sekä tavoitteisiin sitoutumista. Käytännössä positiivinen kehitys näkyy mm. aiempaa aktiivisempana osallistumisena yhteisiin tapahtumiin sekä poliittisina päätöksinä kävelypainotteisen keskustan rakentamisesta.

Myös yksittäiset panostukset keskustan viihtyisyyteen ovat vauhdittuneet: Projektiaikana saneerattiin useitten keskustan kiinteistöjen ulkoasua. Myös myymälöiden ulkoiseen ilmeeseen on ryhdytty kiinnittämään entistä enemmän huomiota.

Projekti on vauhdittanut keskustan kaupankäyntiä organisoimalla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tapahtumia sekä markkinointikampanjoita. Yrittäjät katsovat tämän tukevan heitä työssään konkreettisesti, sillä tulokset näkyvät päivittäisessä myynnissä.

Projektin tärkein rooli on ollut sen aktiivisessa asioiden esille nostamisessa ja siten yhteistyön ja yhteisen kehittämiseen tähtäävän ilmapiirin synnyttämisessä. Yhteisestä tulevaisuudesta ja hankkeista on käyty ja käydään aktiivista keskustelua.

Hankkeen yhtenä tavoitteena oli tyhjien toimitilojen täyttyminen aktiivisella toiminnalla. Tämän vuoksi kesällä 2002 kartoitettiin kiinteistön omistajien halukkuutta yhteismarkkinointiin. Tyhjiä liikehuoneistoja ei kuitenkaan ollut keskustassa – Majakkaa lukuun ottamatta – kovinkaan paljon tarjolla, joten markkinointikampanjaa ei pidetty juuri silloin tarpeellisena.

Keväällä 2003 keskustasta tyhjeni muutamia liikehuoneistoja ja myös keskustan uusiin kerrostaloihin valmistui ja valmistuu liiketiloja, minkä vuoksi yhteismarkkinointi toteutunee osana jatkoprojektia.

2. Projektin henkilöstö, organisaatio ja keskeiset yhteistyötahot

Projektin hallinnoijana on toiminut vuonna 2000 perustettu Riihimäen kaupunki-keskustayhdistys ViRiKe ry, jonka tavoitteena on tuoda kaupunkikeskustaan elävyyttä, viihtyisyyttä, toimivuutta ja turvallisuutta.

EU-hankkeen yhdistys käynnisti, koska todettiin, että keskustan vireyttämiseksi oli ryhdyttävä pikaisiin toimiin. Keskeiseksi tavoitteeksi nähtiin Riihimäen kehittyminen kilpailukykyiseksi ja vetovoimaiseksi yritysten toimintaympäristöksi vaihtoehtona pääkaupunkiseudulle. Keskustan kehittymistä yrittäjyyden avulla pidettiin ensisijaisena haasteena.

Projektityötä Virikkeesä on koordinoinut hallituksen asettama työryhmä, jossa ovat olleet mukana puheenjohtaja Annina Ranta-Häti, varapuheenjohtaja Tuija Rasimus ja hallituksen jäsen ja myös Riihimäen Yrittäjien hallituksen jäsen Juha Järvinen. Puheenjohtaja on toiminut projektissa nimenkirjoittajana.

Käytännön projektityöstä on vastannut 15.4.2002 lähtien kokopäiväisesti toiminta-koordinaattori, VTM Sinikka Tenkanen. Myös 3.6.2002 yhdistyksen yhdistelmätuella palkkaama virikesihteeri Satu Seppälinna osallistui päivittäin projektityöskentelyyn. Toimintakoordinaattori on työskennellyt kiinteässä yhteistyössä puheenjohtajan kanssa. Hän on raportoinut työstään säännöllisesti yhdistyksen hallitukselle sekä ollut tarvittaessa yhteydessä oman työryhmän jäseniin. Projektin hallinnollinen päiväkirja, liite 4.

Yhdistyksen jäsenistö osallistui aktiivisesti projektiin niin, että talkootyöosuus saatiin raportoiduksi syksyn 2002 aikana. Projektista on myös tiedotettu jäsenistölle jokaisessa jäsenkirjeessä.

Projektin ohjausryhmään ovat kuuluneet:
Laina Aho, Riihimäen kaupungin edustajana
Juha Järvinen, Riihimäen yrittäjät ry:n edustajana
Pasi Miettinen, Riihimäen kaupunki, eu-koordinaattori ja myöhemmin Antti Jokivirta, eu-koordinaattori, Riihimäen kaupunki/EKES-Yrityspalvelut
Annina Ranta-Häti, ViRiKe ry, puheenjohtaja
Hannu Saarinen, Hämeen liitto, projektin yhteyshenkilö ja valvoja

Keskeiset yhteistyötahot:
• Virikkeen oma jäsenistö (v. 2002 alussa noin 50 jäsentä, projektin päättyessä 72). Jäsenistö koostuu pääosin kaupunkikeskustan yrityksistä/yrittäjistä. Mukaan on saatu myös tärkeiden sidosryhmien edustajia, esim. Ekes-Yrityspalvelut, Nordea Riihimäki ja kiinteistöalan toimija L-House Oy. Lisäksi mm. Riihimäen Messut ja työvoimatoimisto ovat verkottuneet yhdistykseen henkilöjäsenyyden kautta.
• Riihimäen kaupunki
kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen
tekninen toimiala
kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus
kaupunginhallitus eri yhteyksiin nimeämiensä edustajien kautta

• Riihimäen Yrittäjät ry
• Satujen Seutukunta
• Hämeen Ammattikorkeakoulu
• Kaupunkikeskustayhdistykset ja –projektit eri puolilla maata

3. Selvitys koko projektin toteutuneista kustannuksista ja rahoituksesta

Projektin kokonaiskustannukset olivat 80.562,30 euroa, joka alittaa projekti-suunnitelmassa hyväksytyt (84.093,97) kustannukset 3.531,67 eurolla. Projektin rahoituksen / kulujen toteutuma liite 5.

Hyväksytyn rahoitussuunnitelman mukainen kuntarahoitus, 12.614,10 euroa, yksityinen rahoitus, 4.204,70 euroa, ja laskennallinen rahoitus 8.409,40 euroa, ovat toteutuneet. Rahoitusosuuksista ovat vastanneet Riihimäen kaupunki, Riihimäen kaupunkikeskusta-yhdistys ViRiKe ry ja laskennallisesta osuudesta Virike yhdistyksen talkootyöllä.

Maakunnan kehittämisrahaa, jonka budjetoitu osuus oli 30.273,82 euroa, on ennen viimeistä maksatusta saatu projektin kuluihin 22.900,68 euroa. EAKR-rahoituksen osuus oli suunnitelmassa 28.591,94 euroa, ja sen osuus saaduissa maksatuksissa on 21.627,80 euroa.

Viimeisessä maksatuksessa bruttokustannukset ovat 17.703,14 euroa, joiden perusteella maksatukseen haetaan EU-rahoitusta 6.019,07 euroa ja valtion rahoitusosuutta 6.373,13 euroa.

4. Projektin tulokset ja vaikuttavuus

Projektin keskeisin saavutus lienee entistä parempi ja laajemmalle levinnyt tietoisuus siitä, että kaupunkikeskusta tarvitsee kehittyäkseen kaikkien eri toimijatahojen, kaupungin (virkamiehet ja päättäjät), yritysten / yrittäjien, kiinteistön omistajien ja asukkaitten, välistä yhteistyötä. Projektin aikana on - paitsi pystytty osoittamaan tämä yhteistyön tarpeellisuus – saatu myös näyttöjä sen tuloksista. Kun mukaan on saatu sitoutetuksi myös muita tärkeitä intressiryhmiä, kehitystyö on tuottanut uusia ja entistä monipuolisempia näkökulmia. Projektipäiväkirja liite 6.

Projektin konkreettisina tuloksina voidaan pitää toteutuneen yhteistyön, mm. strategiatyö ja erilaiset tapahtumat, lisäksi kaupunkikeskustan kehittämiskyselyn tuloksia sekä strategiatyön tuloksena valmistuvaa raporttia. Projektin päättyessä raportti on vielä luonnosvaiheessa.

Projektin työllisyyteen liittyvien tulosten mittaamiseksi / kehitysmyönteisyyden kartoittamiseksi seurattiin keskustan työpaikkakehitystä. Työpaikkailmoittelun perusteella tehdyissä haastatteluissa ilmeni, että uusia työpaikkoja syntyi keskustaan v. 2002 elo-joulukuun välisenä aikana 68 ja uusia yrityksiä 13. Seurantaa jatketaan uudessa AYT-projektissa.

Projektia hallinnoinut Riihimäen kaupunkikeskustayhdistys ViRiKe ry arvioi jo syksyllä 2002 projektin tulosten olevan niin positiivisia, että se päätti hakea jatkoprojektia. Kolmivuotiseksi suunniteltu projekti ei yhdistyksen hallituksen mielestä voinut saavuttaa vuodessa sille alun perin asetettuja tavoitteita. Myös Riihimäen kaupunki arvioi saavutetut tulokset jatkoprojektin arvoiseksi ja lupautui mukaan osaltaan jatkoprojektin rahoittajaksi. Hämeen liitto / maakuntahallitus hyväksyi hankkeen kokouksessaan 24.2.2003.

5. Projektin hyödyntäminen jatkossa (levittämiskelpoisuus)

Projektin tuottamaa tietoa ja aineistoa on mahdollisuus hyödyntää ja on osin jo hyödynnettykin mm. päätöksenteon ja suunnittelun pohjana Riihimäellä. Saatuja kokemuksia ja toimintamalleja on hyödynnetty myös muissa kaupunkikeskustojen kehittämisprojekteissa.

Suurin hyöty tästä projektista on AYT 2003 – 2005 –projektille, joka käynnistettiin osin päällekkäisenä 1.4.2003. Projekti jatkaa saumattomasti aloitettua työtä.

Myös kaupunkikeskustan strategiatyötä jatketaan. Tavoitteena on, että kaupunkikeskustastrategia tuottaa kolme työryhmää: yritykset, kiinteistöt ja asukkaat. Näiden ryhmien edustajista kootaan keskustan kehittämisryhmä, johon kutsutaan mukaan kaupungin edustus. Työryhmän on määrä jatkaa kehittämistyötä käytännön tasolla ja toimia yhteydenpitokanavana eri tahojen välillä.

6. Tilintarkastajan lausunto

Liite 7.

7. Ympäristövaikutusten arviointi

Arviointilomake liite 8.

8. Hankkeesta tiedottaminen

Hanke on saanut runsaasti positiivista julkisuutta. Siitä on tiedotettu aktiivisesti paikalliselle medialle, joka on uutisoinut niin hankkeen aloituksesta kuin sen osaprojekteista sekä hankkinut myös itse aktiivisesti uutisarvoista tietoa. Hankkeesta on tiedotettu eri sidosryhmille vierailemalla niiden tilaisuuksissa tai keskustelemalla henkilökohtaisesti eri sidosryhmien avainhenkilöiden kanssa. Pyrkimyksenä on ollut kertoa AYT-projektista ja sen tavoitteista yrittäjien lisäksi myös kaikille riihimäkeläisille ja saada nämä mukaan kehitystyöhön.

Näkyvintä projektin tiedottaminen on ollut Virikkeen kolmessa lehdessä, 12- / 8- ja 12-sivuinen tabloid, jota on jaettu 21.500 kappaletta / lehti. Riihimäen ja ympäristön (Loppi, Hausjärvi ja osin Janakkala) kotitalouksiin sekä riihimäkeläisiin yrityksiin. Omassa lehdessä projektia on voitu esitellä monipuolisesti niin hallinnollisesta kuin sisällöllisestäkin näkökulmasta.

Hankkeeseen liittyvistä osaprojekteista, kampanjoista ja esimerkiksi strategiatyöskentelystä ja tiistaitunneista, on tiedottamisessa käytetty myös muita kanavia: kohdennettuja kutsuja, postin ykkösosoitteetonta jakelua, aputyövoiman turvin jakelua valikoidulle kohderyhmälle, Virikkeen ja yrittäjien jäsenkirjeitä, henkilökohtaisia kutsuja puhelimitse, tiedottamista tiedotusvälineille uutisoinnin pohjaksi ja julisteita, jotka on jaettu yleensä keskustan myymälöihin sekä kohderyhmän mukaisiin paikkoihin. Myös Virikkeen / AYT-projektin kotisivut, Riihimäen kaupungin sivut sekä Hyrinetin ja Häme-markkinoinnin webbisivut ovat olleet käytössä. Tapahtumissa AYT-projekti on ollut aina osa Virikkeen näkyvyyttä.

Tiedotusvälineistä aktiivisimmin projekti on näkynyt Riihimäen Sanomissa sekä Riihimäen Viikkouutissa (alkukaudesta Riihimäki-Lehti ja Riihimäki ja Ympäristö lehti). Myös Hämeen Sanomat, Viikko-Häme ja Hyvinkään Uutiset on uutisoinut projektiin liittyviä asioita. Useimmiten kaikkien edustajat kutsuttiin tiedotustilaisuuksiin tai niille välitettiin tiedote ajankohtaisesta asiasta.

Toimintakoordinaattori on pyynnöstä kirjoittanut kolumnin Hyrinetin Puiston penkillä
–sivustolle sekä suhteellisen säännöllisesti Riihimäen Sanomien Vieraskynä-palstalle. Useimmat kirjoitukset ovat käsitelleet kaupunkikeskustaa tai yrittäjyyttä. Kirjoituksissa on voitu tuoda esille asioita aivan eri näkökulmasta kuin uutisten yhteydessä.

Radio Häme alueellisena mediana uutisoi esimerkiksi toimintakoordinaattorin työn aloituksen sekä kaupunkikeskustan kehittämiskyselyn aikanaan yhtenä päivän pääuutisena. Myös kahtena Riihimäen omana ohjelmapäivänä projekti/Virike oli mukana lähetyksissä; toisella kertaa puolen tunnin keskusteluosuudessa, jossa käsiteltiin kaupunkikeskustan nykytilaa ja suunnitelmia. Kaupunkikeskustan kehittämiskyselystä myös Helsingin Sanomat uutisoi kotimaan sivullaan.

Lehtileikkeet projektiin liittyvistä uutisista ja artikkeleista sekä mielipidekirjoituksista on koottu projektin / Virikkeen toimistolle kahteen mappiin. Niiden lisäksi mukaan on otettu myös mm. kaupunkikeskustan kehittämiseen ja yrittäjyyteen liittyvät kirjoitukset. Leikekansio antaa hyvän kuvan meneillään olevista kehitysprosesseista.