Aluekeskukseksi yrittäjyyttä tukemalla -projekti 1.4.2003 - 31.3.2005

Väliraportti ajalta 1.4. - 17.9.2003

Tausta

Riihimäen kaupunkikeskustayhdistys ViRiKe ry hallinnoi Etelä-Suomen tavoite 2-ohjelmaan kuuluvaa Aluekeskukseksi yrittäjyyttä tukemalla –projektin. Projektin toteutusaika oli 1.4.2002 – 30.6.2003.

Vuoden aikana projektissa aloitetut kehittämistoimet ja hankkeet vaativat aikaa ja jatkotoimia toteutuakseen ja tuottaakseen tulosta. Kyseessä on kehitysprosessi, jonka kerrannaisvaikutukset näkyvät pidemmän ajan kuluttua. Tavoitteena on saada aikaan entistä tiiviimpi yhteistyö eri tahojen kanssa ja jatkaa työskentelyä nyt virinneessä kehitysmyönteisessä ilmapiirissä.

Hankkeen tavoitteet lyhyesti

Riihimäen keskustan yrittäjien tukemiseksi ryhdytään konkreettisiin toimiin. Kaupunkikeskustan toimijat, kaupunki, yrittäjät, kiinteistönomistajat, yhdistykset jne., verkostoidaan yhteistyöhön. Tavoitteena on luoda houkutteleva kaupunki- /aluekeskus, jonka seurauksena kaupalliset palvelut monipuolistuvat ja kehittyvät, työpaikat säilyvät ja niitä syntyy lisää. Keskustaa elävöitetään myös monipuolisella ohjelmatarjonnalla, jossa yhdistysten yhteistyö ja osaaminen hyödynnetään.

Toimenpiteet tähtäävät Riihimäen kehittämiseen aluekeskukseksi keskustan yrittäjyyttä tukemalla.

Hankkeella pyritään luomaan edellytykset kahden uuden työpaikan syntymiselle.

Toteutusaika

AYT-projekti käynnistettiin 1.4.2003, osittain päällekkäin edellisen projektin kanssa. Maakuntahallitus on päätöksessään hyväksynyt rahoitus- ja toimintasuunnitelmat niin, että projektin toteutusaika on 1.4.2003 - 31.3.2005.

Projektin käynnistyminen

Käytännössä hanke jatkaa aiemman samannimisen projektin työtä. Uutena osaprojektina mukaan tuli ns. virikeaputoiminta, jota ryhdyttiin markkinoimaan heti ensisijaisesti tilapäisapuna keskustan pienimpiin kauppaliikkeisiin.

Projektin painopistealueita ovat ensi vaiheessa 17.6. ohjausryhmän kokouksessa hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti kaupunkikeskustan strategiatyön jatkaminen, kävelykeskusta-asioiden seuranta, työpaikkatilanteen seuranta sekä ostopaikkatutkimuksen teettäminen.

Projektin käytännön toteutuksesta huolehtii toimintakoordinaattori. Tehtävässä jatkaa VTM Sinikka Tenkanen. Myös Virikkeen työryhmä jatkaa hallituksen valitsemassa kokoonpanossa: puheenjohtaja Annina Ranta-Häti sekä jäsenet Tuija Rasimus ja Juha Järvinen. Virikeavuksi valittiin asiakaspalvelun ammattilainen Sari Rimpiläinen, joka aloitti työskentelyn 26.5. Virikesihteeri Satu Seppälinna osallistui myös projektin työhön kesäkuun loppuun saakka jatkuneen määräaikaisen työsuhteensa aikana.

Kaupunkikeskustan strategiatyö

Hankesuunnitelman mukaisesti ensimmäisen vuoden aikana vahvistetaan nykyisten yrittäjien ja kiinteistön omistajien verkostoitumista ja sitoutumista keskustan kehittämiseen. Keskustan rakenteellisten muutosten suunnittelu ja kaavoitus vaati runsaasti tiedottamista kevään aikana, johon ViRiKe / AYT osallistui kaupungin teknisen toimen apuna ja ohella.

Keväällä käynnistyi vilkas keskustelu kävelykeskustan mahdollisista eduista ja haitoista. Keskustelu sinänsä ei liity strategiatyöhön, mutta antoi viitteitä mielipideilmastosta sekä päättäjien kannoista. Kaupunginvaltuusto päätti elokuussa kävelykeskustan mahdollistavasta kaavamuutoksesta.

Myös Virikkeen hallitus joutui määrittämään kantansa kaavamuutokseen. Lausunnossaan yhdistys totesi, että keskustan rakentamisessa tulee ensisijaisesti noudattaa tehtyjä päätöksiä. Mikäli riittävää yksimielisyyttä ei saada aikaiseksi, tulee sen mielestä harkita vaihtoehtoisia suunnitelmia, kuten keskustorin rakentamista. Riihimäen Yrittäjät eivät antaneet omaa lausuntoaan, vaan päätyivät kannattamaan Virikkeen lausuntoa.

Varsinainen strategiatyö jäi päättyneen AYT-projektin aikana raportointivaiheeseen. Mukaan työhön saatiin aktiivisia yrittäjiä ja joitakin kiinteistön omistajia tai heidän edustajiaan, jotka pyritään sitouttamaan myös jatkotyöskentelyyn.

Ensimmäisen työvaiheen raportointi ja julkistaminen järjestetään suunnitelmasta poiketen lokakuussa, kun kävelykeskustan kaavamuutoksen valtuustopäätös on lainvoimainen ja kun valitusaika päätöksestä on umpeutunut (vko 39). Tavoitteena on ottaa huomioon mahdolliset valitukset ja pyrkiä toimimaan niin, että keskustaa ryhdytään kehittämään yhteisesti.

Aloite ostopaikkatutkimuksen tekemiseksi on vireillä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Parhaillaan selvitetään voidaanko hanke toteuttaa ainakin osin opinnäytetyönä. Tavoitteena on kartoittaa loppuvuoden aikana mistä riihimäkeläiset ostavat käyttötavaransa ja palvelunsa ja ketkä hankkivat nämä hyödykkeet Riihimäeltä.

Virikeapu

Virikeapu tuotiin näyttävästi esiin heti projektin alussa, jotta kokeilussa päästäisiin hyvin alkuun. Palvelun markkinointi käynnistettiin jo ennen hankkeen virallista aloitusta.

Virikeapu uutena palvelumuotona oli yrittäjille ja yritysten edustajille järjestetyn tiistaitunnin aiheena projektin ensimmäisenä päivänä, 1. huhtikuuta. Virikkeen / AYT-projektin toimistolla asiaan tutustui kuusi yrittäjää. Tehtävässä aloittanut Sari Rimpiläinen esittäytyi henkilökohtaisesti kesäkuun tiistaitunnilla. Mukaan saatiin silloin vain yksi yrittäjä.

Virikeavusta kerrottiin kahdessa Virikkeen lehdessä. Riihimäen Sanomat julkaisi aiheesta artikkelin 8.6. Jo aiemman projektin aikana, vuoden 2002 syksyllä, idea oli esillä tiedotusvälineissä. Kun toteutus kaatui rahoitusongelmiin ja kun ideaa pidettiin hyvänä, virikeapu otettiin mukaan uuteen AYT-projektiin.

Virikeavun työnkuva määritettiin projektisuunnitelmassa seuraavasti:
Konkreettiseksi yrittäjien tueksi palkataan projektille toinen työntekijä, asiakaspalvelun ammattilainen, joka toimii ns. virikeapuna eli tuuraa ja lomittaa yrittäjiä pääasiassa myymälöissä niin, että yrittäjä pääsee hoitamaan asioitaan joutumatta sulkemaan liikettä. Pääpaino on kaupunkikeskustan pienissä yrityksissä (yksinyrittäjät). Myös muilla on mahdollisuus varata virikeapu helpottamaan äkillistä työntekijätarvetta. Toiminnalle kehitetään puitteet, jotka mahdollistavat avun saannin maksutta pariksi tunniksi kuukausittain. Muu työ on laskutettavaa ja raportoidaan projektin tuloksi. Tavoitteena on jatkaa palvelua projektin päätyttyäkin joko ViRiKe ry:n maksullisena palvelutoimintana tai itsenäisenä yrityksenä. Toiminta työllistää ainakin yhden henkilön.

Käytännössä maksuttoman työn määräksi sovittiin kaksi tuntia kuukaudessa. Laskutettavien tuntien hinnaksi määriteltiin 11 euroa, mikä on noin puolet hinnasta, joka tulisi laskuttaa, jos laskuttajana olisi yritys.

Sari Rimpiläinen esittäytyi toukokuun kesä-elokuun aikana noin 30 yrityksessä, joista 22:lle hän pääsi esittelemään palvelun sisältöä hyvinkin tarkasti. Noin neljän kuukauden aikana palvelua on käyttänyt neljä yritystä kahdeksalla käyntikerralla yhteensä 35 tuntia (2 x 13 h, 6 h ja 3 h). Ennen varsinaista työskentelyä yrityksessä virikeapu perehtyi yritysten toimintatapaan sekä käytäntöihin ja tuotevalikoimaan työskentelemällä muutamia tunteja yhdessä yrittäjän kanssa.

Palvelun käytöstä postitettiin viikolla 37 kysely 22 yritykselle. Vastaukset noudettiin myymälöistä, ja palaute saatiin 18:lta. Vastaajista neljä on käyttänyt palvelua. Kaikki nämä yrittäjät ovat erittäin tyytyväisiä tehtyyn työhön. Näistä kolme vastasi olevansa valmis käyttämään palvelua pari kertaa kuukaudessa ja yksi satunnaisesti. Vastanneista yksitoista ilmoitti harkitsevansa palvelun käyttöä, kaikki - yhtä lukuun ottamatta - satunnaisesti. Raportin liitteenä yhteenveto virikeapupalvelun käytöstä sekä kyselyn tuloksista.

Palvelun kysyntä on ollut ennakoitua vähäisempää. Varsinaisia virikeaputyötunteja kertyi yhteensä 35. Toisaalta työntekijän mahdollisuus osallistua projektin muihin työtehtäviin on jäänyt vähäiseksi jatkuvien markkinointiponnistelujen vuoksi.

Verkottuminen

Päättyneen AYT-projektin verkostojen tiivistämistä ja laajentamista on pyritty jatkamaan. Esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyötä on tehty monin tavoin: Ostopaikkaselvityksen teettämisen lisäksi yhteyksiä on ollut sekä opiskelijajärjestöihin että oppilaitoksen hallinnoimiin hankkeisiin. HAMKin ja Riihimäen kaupungin yhteisesti vetämä Riihimäen yrityshautomo esittäytyi syyskuun tiistaitunnilla.

AYT-projekti sekä ViRiKe osallistuvat HAMKissa marraskuussa järjestettävään Huippuosaaja 2003 urakehitys- ja rekrytointitapahtumaan. Tavoitteena on koota tässä yhteydessä mm. työ- ja harjoittelupaikoista sekä lopputyökohteista kiinnostuneiden opiskelijoiden cv-pankki sekä vastaavasti projekti- ja lopputyöideoita yrityksiltä opiskelijoille välitettäväksi.

Verkottumisen voimaa osoittivat kesän suuret tapahtumat Riihimäellä: Tapahtumien järjestelyissä vastuut vaihtelivat, mutta niin Shopping kesäkuussa, Rixu GP elokuussa kuin Asematapahtuma syyskuussakin olivat erittäin onnistuneita. Niiden yhteinen osallistujamäärä oli arviolta yli 15 000 henkilöä. Mukana järjestelyissä oli kymmenittäin yrityksiä ja kymmenkunta yhdistystä. Esimerkiksi Shoppingiin osallistuneitten riihimäkeläisten yritysten määrä kaksinkertaistui edellisvuodesta.

Projektisuunnitelmassa esitetty seminaari onnistuneen kaupunkikeskustatapahtuman järjestämisestä, järjestettiin jo edellisen projektin aikana, keväällä 2003. Kaksi-iltainen tapahtuma osoittautui erittäin tarpeelliseksi, ja sen tulokset alkavat näkyä käytännössä.

Tiedottaminen

Projektin tiedottaminen on ollut näkyvintä Virikkeen omissa lehdissä, jakelu 21 500 kotitalouteen sekä riihimäkeläisiin yrityksiin. Jo pääsiäisen ajan lehdessä kerrottiin uudesta projektista. Kesälehdessä mm. strategiatyö sekä virikeapupalvelu olivat keskeisiä aiheita. Lehdet raportin liitteenä.

Tiedottaminen medialle painottui raportointikaudella uutisaiheiden tarjoamiseen. Kesällä näyttävimmin olivat esillä niin uutisissa kuin mielipidekirjoituksissakin kävelykeskustan kaavamuutos sekä tapahtumat.

Projektista on raportoitu säännöllisesti Virikkeen hallitukselle. Sen etenemisestä on kerrottu myös Virikkeen jäsenkirjeissä, joiden postitusmäärä on lähes sata kappaletta. Postitus kattaa jäsenistön sekä tärkeimmät sidosryhmät.

Toimintasuunnitelma

Ohjausryhmälle ensimmäisessä kokouksessa esitelty toimintasuunnitelma sisältää seuraavat pääkohdat:

Strategiatyö, jossa ajankohtaista on raportin julkistaminen sekä mittariston luominen kehityksen havaitsemiseksi. Yhteistyö HAMKin kanssa on käynnistynyt ostopaikkatutkimuksen teettämisellä.

Tyhjien toimitilojen markkinointi / uusien yritysten etsintä yhteistyössä kiinteistön omistajien, kiinteistövälitysten ja mahdollisesti Ekesin kanssa jäänee vielä suunnitteluvaiheeseen. Strategiatyön jatkuminen, ostopaikkaselvitys (v. 2004 alussa) ja mm. keskustan rakentamisratkaisut antanevat uutta pontta markkinoinnille.

Turvallisuusasiat, mahdollisen kampanjan alustava suunnittelu yhteistyössä yrittäjien ja poliisiin kanssa saataneen alkuun syksyllä.

Lastenlauantai, ohjelma- ja tarjouspainotteinen tapahtuma lapsiperheille keskustassa, mukaan kauppaliikkeet sekä useita yhteistyökumppaneita, 11.10.2003

Ideailtapäivä yrittäjille joulumarkkinointia vauhdittamaan, 25.10.

Joulunavaus, mukaan kauppaliikkeet sekä yhteistyökumppanit, 29.11. sekä keskustan yhteinen joulukampanja.

Virikelehti, projektiosuuden sisältönä mm. juttua. strategiatyöstä, virikeavusta, vko 48.

Työpaikkatilanteen kehittymisen seuranta (jatkoa edellisen projektin kartoitukselle).

Uusille yrittäjille suunnattu neuvontapäivä, vastuullinen järjestäjä Bonus+, mukana mm. Riihimäen Yrittäjät, uusyrityskeskus, työvoimatoimisto, verottaja, rahoituslaitokset, jäänee toteutumatta. Yrityspaja järjesti keväällä neuvontapäivän. Alueella on myös meneillään yrittäjäkoulutusta.

Projektin budjetti

AYT-projektin kulut raportointikaudella 1.4. – 31.8.2003 ovat yhteensä 15.946,80 euroa. Projektin rahoitukseksi on saatu Riihimäen kaupungin osuus, 9400 euroa, sekä ennakkona EAKR- sekä valtionosuudesta 13.140 euroa.

Maksatushakemuksessa esitetään 70 prosenttia toetutuneista nettokustannuksista, sillä ohjeistus ennakon vähentämisestä ei ole vielä tiedossa. Toivottavaa kuitenkin on, että ennakko voidaan vähentää useammassa erässä, jotta rahoitusongelmilta vältyttäisiin.

Projektin väliraportti liitteeksi toiseen maksatushakemukseen.

Riihimäellä 17.9.2003

Annina Ranta-Häti
puheenjohtaja