Riihimäen kaupunkikeskustayhdistys ViRiKe ry

Aluekeskukseksi yrittäjyyttä tukemalla -projekti 1.3.2002 - 31.3.2003

Raportti ajalta 25.6. - 20.9.2002

HANKEKUVAUS

Riihimäen yritysten tukemiseksi ryhdytään konkreettisiin toimiin. Tuki on täsmätukea. Riihimäen kaupunkikeskustan toimijat verkostoidaan yhteistyöhön (kaupunki, yrittäjät, kiinteistönomistajat, yhdistykset jne.).

Luodaan houkutteleva kaupunki-/aluekeskus, jonka seurauksena kaupalliset palvelut monipuolistuvat ja kehittyvät työpaikat säilyvät, niitä syntyy uusia ja tyhjät liikehuoneistot täytetään aktiivisella liiketoiminnalla. Tontit rakentuvat asuin- ja liikerakennuttajien aktivoinnilla ja toimijoiden sitoutumisesta tiedottamalla.

Keskusta elävöitetään moninaisella ohjelmatarjonnalla, jossa yhdistysten yhteistyö ja osaaminen hyödynnetään.

Toimenpiteet tähtäävät Riihimäen kehittämiseen aluekeskukseksi keskustan yrittäjyyttä tukemalla.

TAVOITTEET

Hankkeella pyritään luomaan edellytykset 50 uuden työpaikan ja 10 uuden yrityksen syntymiselle.

Väliaikaisia työpaikkoja on tarkoitus saada syntymään 20 henkilötyövuotta vastaava määrä ja säilyttää 50 työpaikkaa. (Määrälliset tavoitteet perustuvat kolmivuotiseen hankkeeseen.)

PROJEKTIN ETENEMINEN

Projektin painopistealueiksi nousivat jo ensi vaiheessa käsitteet: vireä, viihtyisä ja turvallinen. Tuleva työ päätettiin konkretisoida näiden teemojen ympärille kuitenkin niin, että työtä tehdään monella tasolla.

Esimerkiksi vireyttä pyritään lisäämään suunnittelemalla ja organisoimalla paikallisesti jo perinteisten kaupunkikeskustatapahtumien lisäksi pienimuotoisia tapahtumia, jotka keräävät keskustaan kaupunkilaisia ja lähiseudun asukkaita ja tarjoavat näin yrittäjille mahdollisuuden kaupankäynnin vilkastuttamiseen. Kaupunkilaiset puolestaan tottuvat asioimaan entistä useammin keskustan liikkeissä ja vireyttävät näin kaupankäyntiä.

Kaupunkirakenteen tasolla vireyteen liittyviä asioita ovat mm. kävelykatu- ja keskustorisuunnitelmat, liikenteen ja pysäköinnin järjestelyt sekä uusien yritysten saaminen keskustaan ja niiden myötä tyhjien liiketilojen täyttyminen.

Viihtyisyyteen liittyvät tapahtumatarjonnan lisäksi ympäristön siisteys, rakennusten kunto sekä istutukset ja koristelut. Laajemmin viihtyisyyden lisääntymiseen vaikuttaa jälleen ratkaisevasti kaupunkikeskustan rakenne, mahdollinen kävelykatu, liikennejärjestelyt sekä rakennusten ja rakenteiden ulkonäkö sekä käytettävyys. Viihtyisyys ja turvallisuus käyvät käsi kädessä; turvaton ympäristö koettaneen tuskin koskaan viihtyisäksi.

Ruohonjuuritasolta kohti strategiaa

Koska kaupunkikeskustan kehittäminen vireämmäksi ja viihtyisämmäksi voidaan toteuttaa monin tavoin ja koska käsitteiden sisältö saattaa merkitä eri ihmisille hyvinkin eri asioita, päätettiin projektin työryhmässä määrittää kaupunkikeskustan kehittämisstrategia. Työ tehdään perusteellisesti ja työstetään yhdessä laajan päättäjä- ja vaikuttajajoukon kanssa. Asiasta on keskusteltu mm. kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokasen kanssa. Hän pitää yhtenäistä strategiaa tarpeellisena.

Varsinainen strategiatyöskentely ajoittuu ensi vuoden alkuun. Pohjatyö käynnistyi elokuussa. Strategiatyön pohjaksi päätettiin järjestää aiemmin suunnitellun kävelykatukyselyn sijasta laajempi kaupunkikeskustan kehittämiskysely (lomakkeet raportin liitteenä).

Keskustassa ja sen tuntumassa toimiville yrittäjille sekä yritystoiminnasta vastaaville postitettiin ykkösosoitteettomana 614 kirjeen jakelu viikoilla 39 - 40. Vastausaikaa yrityksille annettiin 13.9. saakka. Syyskuun alusta kysely asetettiin saataville myös kuntayhtymä Ekesin sivuille Hyrinettiin, osoitteeseen www.hyrinet.fi, josta saattoi valita joko yrityksille tai yksityisille tarkoitetun lomakkeen.

Vastauksia on saatu vain 34 yritykseltä. Tämän vuoksi kysely jaetaan vielä Riihimäen Yrittäjien sekä Virikkeen oman jäsenkirjeen liitteenä. Viime vaiheessa vastauksia haetaan haastatteluin ydinkeskustan ja erityisesti suunnitellun kävelykadun varrella sijaitsevilta yrityksiltä.

Yksityishenkilöiden vastaaminen kyselyyn on sen sijaan ollut innokasta. Kyselylomakkeita jaettiin loppukesän suurissa tapahtumissa: Rixu GP:ssä 7.9. ja Asematapahtumassa 8.9. Myös Riihimäkipäivänä, 11.9., Virikkeen ja projektin avointen ovien tapahtumassa kaupunkilaiset vastasivat kyselyyn. Kaikkiaan lomakkeita on jaettu tuhatkunta, palautuksia on saatu noin 400, joista kymmenisen prosenttia netin kautta.

Vastausten purkamiseksi Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijoista koostuva Mediaosuuskunta Sivuaine laati tietokannan, josta saadaan yhteenvetona hyvin monikäyttöistä tietoa. Aineistoa aiotaan käyttää myös ”myyntiargumentteina”, kun puhutaan kaupungin vahvuuksista ja hyvistä puolista.

Suunnitelmien mukaan kyselyn vastukset ovat julkistettavissa lokakuun lopussa. Tarvittavien yrityskäyntien määrä vaikuttaa kuitenkin ratkaisevasti valmistumisajankohtaan. Lokakuun aikana määritellään myös kaupunkikeskustastrategian laadintaan nimettävän työryhmän kokoonpano.

Toimintasuunnitelmaan elokuulle sisältynyt keskusta-alueen kaikkien yritysten kartoitus (toimiala, henkilöstö, liikevaihto ja swot) on toistaiseksi tekemättä kaupunkikeskustan kehittämiskyselyn laajuuden vuoksi.

Liikekiinteistöjen markkinointi

Yksi keskeinen yhteistyötaho, johon kesän aikana otettiin yhteyksiä, on liikekiinteistöjen omistajat. Alustavasti mahdollisesta yhteismarkkinoinnista ovat olleet kiinnostuneita mm. Kapiteeli Oyj (mm. Majakan tyhjät tilat), L-House Oy (keskeisen Tilhi-korttelin uusi omistaja) sekä kiinteistönomistaja Jyrki Sasi. Myös liikekiinteistöjä välittävät kiinteistönvälittäjät olivat kiinnostuneita yhteismarkkinoinnista sekä toimista, jotka tähtäävät uusien yritysten saamiseen paikkakunnalle. Asiasta on keskusteltu myös Ekesin toimitusjohtaja Pekka Pietiäisen ja kehityspäällikkö Anne Wikströmin kanssa.

Pikkutapahtumilla asiakkaita yrittäjille

Perustason pienimuotoisiksi tapahtumiksi synnytettiin yhdessä Riihimäen kaupungin hallinnoiman Eu-projektin, Satujen seutukunnan kanssa Lastenlauantait, joiden ideana oli tuoda asiakkaita keskustaan. Tapahtuman ideointi ja organisointi järjestyi AYT-projektin kautta. Ohjelmatuotanto sen sijaan oli Satujen seutukunnan osuutena.

Tuloksena oli kuuden tapahtuman sarja tunnin mittaisia ohjelmallisia tuokioita eri puolilla kaupunkikeskustaa. Tapahtumapaikat ja esiintyjät valikoituivat halukkaiden Virike ry:n jäsenliikkeiden joukosta seuraavasti:

17.8. Kauppapaikka Foorumissa, mukana K-Supermarket Kontio, Intersport Riihimäki, Vaatehuone sekä Aulin Kukka ja Sidonta, Narsissitädin luontokoulu, Pupu Tupuna ja Hippi-Hiiri
24.8. JR Pukutalossa: Pupu Tupuna, Hippi-Hiiri ja kumppanit
31.8. Kirjastossa: Lastenlauluja Eteläisen koulun 4. musiikkiluokka sekä Susanna Wilen & trubaduuri
14.9. Uudessa Kirjakaupassa: Taika & Temppu
Viimeiset lastenlauantait järjestetään:
21.9. Suomalaisessa Kirjakaupassa: Pupu Tupuna, Hippi-Hiiri ja kumppanit ja
28.9. Majakassa ja Seurahuoneella: Riihimäen tanssistudion koulutusryhmät,
Pupu Tupuna ja kumppanit sekä lasten piirustuksia Riihimäestä Virikkeen toimistossa.

Tapahtumissa mukana olleet yrittäjät ovat olleet tyytyväisiä, sillä tunnin tuokiot lauantaisin ovat elävöittäneet kaupunkia ja ovat useimpien mielestä täyttäneet myös myynnilliset odotukset. Myös muut kuin järjestäjäyritykset ovat hyötyneet kaupungille ”viihtymään” tulleista lapsiperheistä sekä mummeista ja kummeista.

Isoissa loppukesän kaupunkitapahtumissa, Rixu Gp ja Asematapahtuma, AYT-projekti on ollut näkyvästi mukana Virikkeen kojulla kyselyineen sekä tekemässä projektia tutuksi kaupunkilaisille.

”Virike-apu” yrityksiin

Konkreettisena apuna kaupunkikeskustan yrityksille suunniteltiin projektin yhteydessä malli, jonka mukaan ViRiKe palkkaa yhdistyksenä yhdistelmätuella henkilön lomittamaan / tuuraamaan tarvittaessa yrittäjiä tai heidän työntekijöitään. Tarkoituksena oli päästää yrittäjä esimerkiksi pankkiasioille tai lääkäriin ilman, että asiakkaat olisivat tästä kärsineet. Tavoitteena oli helpottaa juuri pienimpien yritysten, erityisesti yksin yrittävien, työsarkaa.

Neuvotteluissa työvoimatoimiston kanssa edettiin niin pitkälle, että valitun henkilön työsopimus ja työllistämistukipaperit olivat valmiina. Virikkeen hallitus oli tehnyt periaatepäätöksen työsuhteen solmimisesta. Kävi kuitenkin ilmi, ettei TEK myönnä tukea palkkaukseen. Perusteeksi ilmoitettiin ”kilpailun vääristyminen”.

Projektin tuotoksena on nyt valmiina hyvä yritysidea, joka yritysmuotoisesti toteutettuna vaatii vielä jonkin verran jatkotyöstämistä.

Toiminnan käynnistämisen ja julkistamisen yhteyteen suunniteltiin järjestettäväksi yhteistyössä koulutuskeskus Tavastian hallinnoiman ESR-projektin, Bonus+, kanssa ns. ”Hyvän olon ilta” yrittäjille. Tapahtuma toteutunee kuitenkin 14.10. Pyrimme siis näin auttamaan yrittäjien jaksamista omassa työssään.

TIEDOTTAMINEN

Projektin etenemisen kaikissa vaiheissa tiedottaminen on ollut keskeinen osa toimintaa. Palstatilaa paikallisissa lehdissä on saatu runsaasti ja lehdet ovat seuranneet ja kyselleet aktiivisesti ja omatoimisesti niin projektin etenemistä kuin Virikkeen kannanottojakin.

Esimerkiksi yrityskyselyn heikon vastausprosentin vuoksi olemme saaneet positiivista uutisointia tyyliin: ”Jokaisen yrittäjän mielipide on tärkeä. Vieläkin voi vastata ja vaikuttaa”.

Kaupunkikeskustan asiat ovat olleet koko kesän ja alkusyksyn keskeisiä jutunaiheita paikallisissa lehdissä.

AYT-projektin ja Virikkeen toimisto toimii myös tehokkaana tiedotuskanavana. Toimiston ulkoasu on suunniteltu niin, että se tukee omaa tiedottamista. Toimiston yhteydessä tiedotamme myös ajankohtaisista tapahtumista, joka totuttaa Majakassa asioivat pysähtymään ja joskus poikkeamaan myös sisälle. Hämeenkadun näyteikkuna viestii aina ajankohtaisista asioista. Sen sisältö ajantasaistetaan viikoittain.

Toimintakoordinaattori on esitellyt AYT-projektia mm. Riihimäen, Hausjärven ja Hyvinkään rotareille heidän yhteisessä kokouksessaan sekä Riihimäen Yrittäjät ry:n hallitukselle. Hän osallistui myös Riihimäen Yrittäjien järjestämään Viipurin matkaan, jonka seminaarin aiheena oli Riihimäen elinkeinoelämän tulevaisuuden visiot. Matka toimi myös hyvänä kontaktien solmimistilaisuutena, sillä sille osallistui kolmisenkymmentä paikallista vaikuttajaa.

Toimintakoordinaattori osallistui myös Elävä kaupunkikeskusta ry:n järjestämään kaksipäiväiseen konferenssiin Lahdessa ja Heinolassa. Tätä kautta rakentui hyviä yhteyksiä vastaavanlaisten hankkeiden vetäjiin. Yhteydenpitoa jatketaan aktiivisesti käytännön tasolla niin, että koordinaattorit Hämeenlinnasta, Hyvinkäältä, Järvenpäästä ja Keravalta kokoontuvat 10.10. ensimmäisen kerran Riihimäelle ja jakavat havaitsemiaan hyviä käytäntöjä toistenkin hyödynnettäviksi. Tarkoituksena on jatkaa yhteistyötä vuoroin ”radanvartta pitkin” edeten.

MITTARISTOT SEURANTAA VARTEN

Projektin seurantaa varten on kehitteillä erilaisia mittareita, sillä yksiselitteisten laskelmien osoittaminen mm. projektin työllistävästä vaikutuksesta on lähes mahdotonta. Sen sijaan olemme päättäneet seurata mm. paikallista työpaikkailmoittelua ja selvittää esillä olevan työpaikan uutuus-, pysyvyys- yms.
-tekijät. Myös uusien yritysten syntyminen sekä vanhojen poistuminen keskusta-alueelta pyritään tilastoimaan, samoin liikehuoneistojen tyhjentyminen / täyttyminen.

Yhtenä tärkeänä ilmenemismuotona projektin vaikuttavuudesta voitaneen pitää myös ns. ilmapiiritekijöitä ja kehitysmyönteisyyttä / -vastaisuutta kaupungissa, joka näkyy mm. lehtien uutisoinnissa ja yleisönosastokirjoittelussa. Myös Virikkeen saamat viestit kertovat siitä.

Tässä vaiheessa voi todeta varmuudella, että riihimäkeläiset ovat ryhtyneet tarkkailemaan entistä enemmän ympäristöään ja erityisesti kaupunkikeskustaa eri näkökulmista. Kyselymme on herättänyt vilkasta mielipiteen vaihtoa ja esimerkiksi tapahtumissa lomakkeita täytettiin tiiviisti pöydän ääressä istuen ja asioista keskustellen niin, että kahden, kolmen henkilön ryhmä jätti yhteisen pohdintansa tuloksena yhden huolella täytetyn lomakkeen.

TOIMINTASUUNNITELMA

Projekti on edennyt pääpiirteissään ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa esillä olleen toimintasuunnitelman mukaisesti.

Syksyn toiminnassa pääpaino on saada meneillään olevasta kyselyssä riittävän edustava otos myös yrittäjien vastauksia, saada se tilastolliseen muotoon ja tulkita tulosta rakentavasti ja strategiasuunnitteluun pohjaa antavaksi.

Kaupunkikeskustan strategia -työryhmä saataneen kokoon tämän vuoden puolella niin, että työ voitaisiin saada valmiiksi ja yhteisesti hyödynnettäväksi ensi vuoden alussa.

Kävelykatuhanketta ja muita keskustan kehittämiseen liittyviä hankkeita seurataan edelleen aktiivisesti ja niistä pyritään tiedottamaan yrittäjille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toimintakoordinaattori osallistuu myös kaupungin teknisen viraston pyynnöstä kävelykadun suunnitteluhankkeen suunnitteluun.

Verkottumista jatketaan. Tärkeinä foorumeina ovat erilaiset yrittäjätapaamiset sekä yhteydet päättäjiin sekä toisiin kaupunkikeskustayhdistysten projektinvetäjiin.

Mahdollinen toimitilamarkkinointi käynnistynee syksyn aikana yhdessä kiinteistön omistajien kanssa. Yhteyksien rakentaminen kiinteistöosakeyhtiöihin ja asunto-osakeyhtiöihin on myös tärkeää, jotta ne saataisiin mukaan kaupunkikeskustan kehittämistyöhön.

Yrittäjyyden tukemiseksi järjestetään konkreettisesti ”avustavaa” ohjelmaa, mm. jaksamiseen liittyvää koulutusta yhdessä Bonus+ projektin kanssa sekä joulukampanjointiin liittyviä ideailtapäiviä. Jouluteemaan liittyy myös Virikkeen julkaisema joululehti, jossa AYT-projekti esittäytyy näyttävästi. Teema huipentuu perinteiseen joulunavaustapahtumaan, jossa yrittäjien yhteistyökumppaneina ovat lukuisat paikalliset yhdistykset ja järjestöt.

ViRiKe ry:n sekä AYT-projektin www-sivujen suunnittelu on aluillaan. Tavoitteena on saada ne toimimaan tiedottavasti ja palautetta antaviksi tämän vuoden aikana.

Projektin jatkohakemus kahdeksi seuraavaksi vuodeksi laaditaan välittömästi, jotta kehittämistyö voisi jatkua vähintään yhtä ponnekkaasti kuin nyt.

PROJEKTIN BUDJETTI

AYT-projektin kulut raportointikaudelta 25.6. – 20.9.2002 ovat yhteensä 13.515,26 euroa ja tehdyn talkootyön/luontoissuoritusten arvo 5.489,60 euroa, yhteensä 19.004,86 euroa. Seuraavan maksatuksen kuluarvio on noin 15.000 euroa..

Projektin väliraportti liitteeksi toiseen maksatushakemukseen.

Riihimäellä 20.9.2002

Riihimäen kaupunkikeskustayhdistys ViRiKe ry

Annina Ranta-Häti
puheenjohtaja