Riihimäen kaupunkikeskustayhdistys ViRiKe ry

Aluekeskukseksi yrittäjyyttä tukemalla -projekti 1.3.2002 - 31.3.2003

Raportti ajalta 21.9.2002 - 23.1.2003

HANKEKUVAUS

Riihimäen yritysten tukemiseksi ryhdytään konkreettisiin toimiin. Tuki on täsmätukea. Riihimäen kaupunkikeskustan toimijat verkostoidaan yhteistyöhön (kaupunki, yrittäjät, kiinteistönomistajat, yhdistykset jne.).

Luodaan houkutteleva kaupunki-/aluekeskus, jonka seurauksena kaupalliset palvelut monipuolistuvat ja kehittyvät työpaikat säilyvät, niitä syntyy uusia ja tyhjät liikehuoneistot täytetään aktiivisella liiketoiminnalla. Tontit rakentuvat asuin- ja liikerakennuttajien aktivoinnilla ja toimijoiden sitoutumisesta tiedottamalla.

Keskusta elävöitetään moninaisella ohjelmatarjonnalla, jossa yhdistysten yhteistyö ja osaaminen hyödynnetään.

Toimenpiteet tähtäävät Riihimäen kehittämiseen aluekeskukseksi keskustan yrittäjyyttä tukemalla.

TAVOITTEET

Hankkeella pyritään luomaan edellytykset 50 uuden työpaikan ja 10 uuden yrityksen syntymiselle.

Väliaikaisia työpaikkoja on tarkoitus saada syntymään 20 henkilötyövuotta vastaava määrä ja säilyttää 50 työpaikkaa. (Määrälliset tavoitteet perustuvat kolmivuotiseen hankkeeseen.)

PROJEKTIN ETENEMINEN

Käsitteet, vireä, viihtyisä ja turvallinen, ovat projektin edetessä osoittautuneet keskeisiksi tavoitteiksi kaupunkikeskustan kehittämisessä.

Vireyden, viihtyisyyden ja turvallisuuden lisääntyminen tukee myös yrittäjyyttä vankasti ja pysyvästi - tosin vähemmän näkyvästi kuin tapahtumat, joiden tuotto kirjautuu välittömästi yritysten kassaan. Sen vuoksi näiden asioiden työstäminen on työlästä ja vaatii aikaa ja resursseja. Kyse on paljolti yrittäjien asenteiden muutosprosessista: Perinteisen kilpailuasetelman sijaan pyrimme osoittamaan verkostoitumisen edut sekä sen tuottaman synergian yritystoiminnassa. Myös fyysisen ympäristön koheneminen lisää viihtyvyyttä ja sen myötä asiakkaita keskustassa.

Kyselyn tuloksena kaupunkikeskustan SWOT

Syksyn aikana saatiin valmiiksi kaupunkikeskustan kehittämiskysely (kyselystä laadittu tiedote sekä ViRiKe ry:n hallitukselle kävelykatuosuudesta ja aukioloajoista tehty yhteenveto liitteinä), jonka tuloksia käytetään projektin jatkotyöskentelyssä. Eri intressitahoista koostuvalle työryhmälle raportti tarjoaa tietoa sekä yrittäjien että kaupunkilaisten näkemyksiä Riihimäen kaupunkikeskustan nykytilasta ja tulevaisuuden toiveista. Lisäksi työssä tukeudutaan valmisteilla olevaan kävelykeskustasuunnitelmaan sekä asemanseudulle laadittuihin suunnitelmiin. Työ tähtää yhteisesti määriteltävään kaupunkikeskustan kehittämisstrategiaan, jonka tarkoituksena on ohjata tulevia, yksittäisiä päätöksiä. Tavoitteena on määrittää ne elementit ja keinot, joilla Riihimäen kaupunkikeskusta vireytyy nykyisestään, kasvattaa palvelutarjontaa ja sen myötä kaupunkikeskustassa asioivien kaupunkilaisten ja lähikunnista tulevien asiakkaitten määrää.

Varsinainen strategiatyöskentely ajoittuu vuoden 2003 alkuun.

Kyselyn vastaukset julkistettiin marraskuun lopulla. Koska yrittäjiltä saatiin niukasti vastauksia, toimintakoordinaattori haastatteli suunnitellun kävelykadun varrella olevien yritysten edustajat. Näin taattiin ydinkeskustan ja suunnitellun kävelykeskustan alueella sijaitsevien yritysten mielipiteitten näkyminen raportissa.

Raportin tietokannan sekä vastausten koodauksen hoiti alihankintana HAMKin opiskelijoista koostuva Mediaosuuskunta Sivuaine. Raportti sisältää 85 yrityksen ja 388 yksityishenkilön vastaukset. Se on toimitettu kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokaselle, asemakaava-arkkitehti Raija Niemelle sekä teknisen viraston ja Hyvinkään - Riihimäen kauppakamarin käyttöön. Raportteja kierrätetään kaiken aikaa myös Virikkeen jäsenistön sekä eri yhteistyökumppaneiden keskuudessa.

Lehdistössä raportti sai runsaasti näkyvyyttä (Riihimäen Sanomat, Riihimäki Lehti, Hämeen Sanomat, Viikko-Häme, Helsingin Sanomat). Myös Radio Häme raportoi asiasta tuoreeltaan, ensin tiedotustilaisuuden aikaisessa uutislähetyksessä ja sen jälkeen suorana ajankohtaisosuudessa. Hyrinetin nettisivuilla (www.hyrinet.fi) raportin tuloksista uutisoitiin näyttävästi.

Lisää EU-hankkeita

Edellisen ohjausryhmässä käydyn keskustelun mukaisesti ViRiKe jätti lokakuun lopussa AYT-projektin kaksivuotisen jatkohakemuksen Hämeen Liitolle. Tavoitteena on jatkaa nyt aloitettuja osahankkeita ja saada kehittämistyöhön riittävästi aikaa.

Toimintakoordinaattori osallistui myös teknisen viraston kanssa kävelykeskustan investointihakemuksen suunnitteluun ja laadintaan. Hän vastasi hankehakemuksesta kaupallisten sekä työllisyysvaikutusten osalta. Kävelykeskustan kaavoitusvaiheessa ViRiKe / AYT-projekti on lupautunut olemaan mukana, kun kaavaehdotus esitellään yrittäjille.

Liikekiinteistöjen markkinointi

Liikekiinteistöjen markkinoinnissa ei loppuvuodesta ryhdytty käytännön toimiin, sillä ajankohtaa ei pidetty erityisen hyvänä. Enimmät tyhjät tilat Riihimäen keskustassa sijaitsevat Majakassa, minkä vuoksi yhteydenpitoa Kapiteeli Oyj:n edustajaan jatketaan. Lisäksi kartoitetaan vielä muiden innostus mahdolliseen yhteismarkkinointiin.

Ideailtapäivä ja joulumarkkinoinnin vauhdittaminen

Koulutuskeskus Tavastian hallinnoiman Bonus+ -projektin järjestämän visuaalisen markkinoinnin koulutuksen täydennykseksi AYT-projekti järjesti kaupunkikeskustan yrityksille ideailtapäivän, jolloin paneuduttiin ikkunasomistusten kytkemiseen muuhun joulumarkkinointiin. Tavoitteena oli tuottaa ”sisään ostoksille vetäviä näyteikkunoita”.

Ideailtapäivän aikana, 26.10., yrittäjät tutustuivat eri materiaaleihin ja uusiin ideoihin sekä harjoittelivat somistamista käytännössä. Päivän ideoinnista vastasi hämeenlinnalainen yrittäjä Sonja Aarnio/Somistuspalvelu Silmänilo. Ideailtapäivässä mukana olleet yritykset saivat myös yrityskohtaista konsultointia, joita jatkettiin yrityskäynnein marraskuun lopulla.

Somistusteema markkinoinnissa huipentui Virikkeen järjestämään joulunavaukseen sunnuntaina, 1.12., jolloin ikkunoiden ”vetovoimaa” testattiin myös seuraavan viikon jatkuneella joulutonttukisalla. Kokonaisuudessaan ideailtapäivä tuotti lehtikirjoituksineen ja kilpailuineen keskustaan hyvin tehtyjä ja ”erilaisia” jouluikkunoita. Yrittäjät pitivät tempausta niin onnistuneena, että vastaavaa ideailtapäivää toivotaan myös pääsiäiseksi.

Yrittäjien mielipiteitä päätöksenteon pohjaksi

Kaupunkikeskustan kehittämiskyselyn jälkeen kysyimme teknisen toimiston pyynnöstä Hämeenkadun yritysten edustajilta mielipiteitä parkkiajan pituudesta. Vastaukset saatiin 98 katutasossa toimivasta myymälästä. Toimintakoordinaattorin selvityksen sekä poliisilta ja pysäköinninvalvojalta saatujen lausuntojen perusteella tekninen lautakunta päätti pidentää parkkiajan keskustassa kahdeksi tunniksi.

TIEDOTTAMINEN

Tiedottaminen on ollut keskeinen osa toimintaa. Palstatilaa paikallisissa lehdissä on saatu edelleen runsaasti. Tiedotusvälineet, myös alueradio, seurasivat ja kyselivät aktiivisesti mm. kaupunkikeskustan kehittämiskyselyn etenemistä ja tuloksia ja uutisoivat raportin valmistumisen näyttävästi.

Näkyvimmin projektista on tiedotettu Virikkeen joululehdessä, jossa kokonainen aukeama, sivut 4 - 5, käsittelee projektia. Myös sivujen 6 ja 7 jutut pyrkivät luomaan positiivista kuvaa kaupunkikeskustan yrittäjyydestä. Lehdellä haluttiin levittää tietoa projektista mahdollisimman laajalle ja mahdollisimman helposti omaksuttavassa muodossa. Lehti jaettiin 28. marraskuuta 21 500 kotitalouteen Riihimäellä ja sen ympäristössä (Hausjärvelle, Tervakoskelle ja osaan Loppea). Lehti raportin liitteenä.

AYT-projektin ja Virikkeen toimisto toimii edelleen tehokkaana tiedotuskanavana kertoen pakallisista tapahtumista, kulttuuritarjonnasta sekä mm. tarjolla olevista koulutuksista. Samoin Hämeenkadun näyteikkunaa hyödynnetään aktiivisesti ajankohtaisessa tiedottamisessa.

Toimintakoordinaattori on esitellyt AYT-projektia mm. Round Table Riihimäen kokouksessa 16.10., vanhusten viikon avaustilaisuudessa 7.10., radanvarren (Kerava, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki, Hämeenlinna) kaupunkikeskustayhdistysten vetäjien tapaamisessa Riihimäellä 10.10., Bonus + -projektin avajaistilaisuudessa 14.10. sekä kaupunkikeskustayhdistyksen perustamista edeltävässä yrittäjille järjestetyssä yleisötilaisuudessa Lohjalla 18.11.

Toimintakoordinaattori osallistui Riihimäen kaupungin järjestämään Kaupunkirakenneseminaariin 16.10. sekä Elävä kaupunkikeskusta ry:n järjestämään Kaupunkikeskusta kuin kauppakeskus -seminaariin 27.11. Helsingissä.

MITTARINA UUDET TYÖPAIKAT

Projektin työllisyysvaikutusten arvioinnin todettiin jo aiemmin olevan lähes mahdotonta. Olemme sen sijaan saaneet uudenlaista tietoa keskustan kehittymisestä paikallista työpaikkailmoittelua seuraamalla. Elokuusta lähtien kerätyt työpaikkailmoitukset ovat tuottaneet vuoden loppuun mennessä peräti 68 uutta työpaikkaa, ja samalla tavalla kartoitettuna keskustan yrityksissä on aloittanut 13 uutta henkilöä pois lähteneiden tilalla. Uusia yrityksiä olemme kirjanneet lehtiuutisten perusteella tänä aikana 13. Taulukko työpaikoista on tämän raportin liitteenä. Taulukosta ilmenee karkeasti toimiala sekä työnimike. Yrityskohtaiset tiedot olemme luvanneet pitää liikesalaisuuksina. Tähän taulukkoon eivät sisälly työvoimatoimiston välittämät työsuhteet.

Työpaikkojen kehitystä voinee tulkita positiivisesti niin, että kaupunkikeskusta on lisännyt vetovoimaansa ja palvelujen tuottamiseen on palkattu uutta henkilöstöä. Yritykset, jotka ovat mukana tässä laskelmassa, eivät ole vähentäneet henkilöstöään. Muuta työvoiman vähennystä emme ole pystyneet kartoittamaan.

Tarkoituksemme on jatkaa työpaikkojen tilastointia sekä jalostaa taulukon sisältöä. Lisäksi tarkoitus on tiedottaa tuloksesta tammikuun aikana työvoimatoimistolle sekä mahdollisesti yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa positiivisena uutisena myös lehdistölle.

Projektin vaikuttavuudesta kertovat myös ns. ilmapiiritekijät. Kehitysmyönteisyys näkynee ainakin siinä, että kaupunki on aiempaa useammin pyytänyt kuultavakseen Virikkeen mielipiteen välittämään yrittäjien näkökulmaa tai hyödyntänyt asiantuntemustamme. Myös kehittämiskyselyn julkistamisen yhteydessä esiintyneet yleisönosastokirjoitukset - mm. kävelykeskustaa vastustavat - olivat hyvin maltillisia.

TOIMINTASUUNNITELMA

Projekti on edennyt pääpiirteissään ohjausryhmälle esitellyn toimintasuunnitelman mukaisesti. Kaupunkikeskustan kehittämiskysely vei ennakoitua runsaammin aikaa ja sen vuoksi myös strategiatyö on vielä suunnitteluvaiheessa.
Strategiatyöryhmä saataneen kokoon helmikuun alussa. Myös strategiaa työstämään tulevan konsultin haku on meneillään. Tavoitteena on saada työryhmän tulos valmiiksi maaliskuun alussa.

Kävelykatuhanketta ja muita keskustan kehittämiseen liittyviä hankkeita seurataan edelleen aktiivisesti ja niistä pyritään tiedottamaan yrittäjille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mm. kaavoituksen yhteydessä.

Verkottumista jatketaan. Tärkeinä foorumeina ovat erilaiset yrittäjätapaamiset sekä yhteydet päättäjiin sekä toisiin kaupunkikeskustayhdistysten projektinvetäjiin.

Tyhjien liikehuoneistojen yhteismarkkinointi käynnistynee, mikäli projekti saa jatkoa. Yhteyksien rakentaminen kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöihin on myös tärkeää, jotta ne saadaan mukaan kaupunkikeskustan kehittämistyöhön rakentamaan viihtyisää ja turvallista fyysistä ympäristöä.

Yrittäjyyden tukemiseksi järjestetään konkreettisesti ”avustavaa” ohjelmaa, mm.
ajankohtaisista asioista tiedottava tiistaitunti klo 8 - 9 kunkin kuukauden ensimmäisenä tiistaina. Keväällä toteutetaan yhdessä Satujen seutukunnan kanssa laululauantait vetämään perheitä kaupunkikeskustaan ostoksille sekä ideailtapäivä pääsiäismarkkinoinnin vauhdittamiseksi. Osa ohjelmasta ajoittuu projektikauden jälkeiseen aikaan, mutta tavoitteena on saada jatkoprojekti käyntiin niin, ettei käytännön toiminnassa tule taukoa.

ViRiKe ry:n sekä AYT-projektin www-sivujen suunnittelu on aluillaan. Tavoitteena on saada ne toimimaan tiedottavasti ja palautetta antaviksi.

PROJEKTIN BUDJETTI

AYT-projektin kulut raportointikaudelta 21.9. - 31.12.2002 ovat yhteensä 14.216,49 euroa. Yksityisen rahoitusosuuden toteutuma tässä jaksossa on 1.247,48. Tähän mennessä kuntarahoitus, yksityinen rahoitus sekä siihen sisältyvä talkootyö ovat täysimääräisesti toteutuneet.

Seuraavan maksatuksen kuluarvio on noin 18.000 euroa, mikäli maksu tapahtuu maaliskuun lopussa ja loppuosuus, noin 20.000 euroa, mahdollisesti pidennetyn projektiajan jälkeen.

Projektin väliraportti liitteeksi kolmanteen maksatushakemukseen.

Riihimäellä 23.1.2003

Riihimäen kaupunkikeskustayhdistys ViRiKe ry

Annina Ranta-Häti
puheenjohtaja