Hankkeen tavoitteet

Riihimäen keskustan yrittäjien tukemiseksi ryhdytään konkreettisiin toimiin. Kaupunkikeskustan toimijat, kaupunki, yrittäjät, kiinteistönomistajat, yhdistykset jne., verkostoidaan yhteistyöhön. Tavoitteena on luoda houkutteleva kaupunki- /aluekeskus, jonka seurauksena kaupalliset palvelut monipuolistuvat ja kehittyvät, työpaikat säilyvät ja niitä syntyy lisää. Keskustaa elävöitetään myös monipuolisella ohjelmatarjonnalla, jossa yhdistysten yhteistyö ja osaaminen hyödynnetään.

Toimenpiteet tähtäävät Riihimäen kehittämiseen aluekeskukseksi keskustan yrittäjyyttä tukemalla.

Hankkeella pyritään luomaan edellytykset kahden uuden työpaikan syntymiselle. Projektin toteutusaika on 1.4.2003 - 31.3.2005.

Projektin eteneminen

Raportointikaudella, 1.9. - 31.12.2004, pyrittiin vaikuttamaan aktiivisesti kaupunkikeskustassa vireillä olevien kaupungin investointihankkeiden priorisointiin. ViRiKe/Ayt-projekti asetti keskustorihankkeen toteuttamistavoitteen selkeästi kävelykadun edelle ja pyrki eri yhteyksissä viestittämään sopuisan ja pikaisen ratkaisun tärkeyttä. Myös kaupunkikeskustan imagoon vahvasti vaikuttavan Kauppakeskus Majakan tilaongelmat nostettiin esiin.

Kun loppuvuodesta julkistettiin Asemanseudun uusia suunnitelmia, joihin sisältyy kahden erillisen kauppakeskuksen rakennushankkeet, todettiin kaupunkikeskustan määrätietoisen kehittämisen merkityksen ja roolin määrittelyn korostuvan entisestään. Vuoden lopussa saatiin tietää, että myös poliittiset päättäjät asettivat torihankkeen etusijalle ja että torin rakentaminen aloitetaan vuoden 2005 keväällä.

Raportointikaudella kartoitettiin myös nuorten mielipiteitä mm. keskustan kaupallisista palveluista ja järjestettiin useita yleisötilaisuuksia kaupankäynnin vilkastuttamiseksi.

Kaupunkikeskustan kehittämistyö

Ayt-projekti / ViRiKe esitteli Asematapahtumassa (12.9.) teknisen viraston toimeksiannosta matkakeskussuunnitelmaa, joka käsittää Asemanseudun ympäristöineen. EU:n Interring III-ohjelman puitteissa laadittu suunnitelma kiinnosti yleisöä. Suunnitelmiin tutustuneet toivoivat hankkeen pikaista toteutusta.

Loka-marraskuun aikana julkistetut, samalle alueelle sijoittuvaksi suunnitellut uudet kauppakeskushankkeet asettavat nykyisen keskustan aivan uuteen tilanteeseen: Vähäinenkin palvelujen karsiutuminen uhkaa keskustan elinvoimaisuutta. Toisaalta kehittämistoimiakin on luvassa, sillä kaupunki varasi määrärahan uuden keskustorin rakentamiseen vuoden 2005 budjettiin. Myös KHO:ssa ollut valitus kävelykadun mahdollistavasta kaavasta kumottiin.

Virikkeen 10. lokakuuta järjestämässä vaalipaneelissa peilattiin eri poliittisten ryhmien mielipiteitä kaupunkikeskustan tulevaisuudesta. Mukana oli kaksi edustajaa kustakin valtuustossa edustettuna olevasta ryhmästä. Panelistit olivat yksimielisiä uuden torin tarpeellisuudesta. Sen sijaan kävelykadun kannatus ja vastustus rikkoi puoluerajat; osallistujien näkemykset erosivat suuresti toisistaan.

ViRiKe / Ayt-projekti pyrkikin eri yhteyksissä, mm. omassa lehdessä, viestittämään yksimielisen ratkaisun ensisijaisuutta. Tavoitteeksi asetettiin kaupunkikeskustan mahdollisimman pian alkava uudistaminen, jotta yrittäjien ja kaupunkilaisten usko tulevaan ei hiipuisi.

Uuden keskustorihankkeen valmisteluun projekti osallistui avustamalla teknistä virastoa kartoittamalla muutoksen vaikutuksia ympäristöön sekä työllisyyteen.

Kauppakeskus Majakka, joka puolityhjänä ja kaupungin keskiössä sijaitsevana, viestii nykyisin kaikkea muuta kuin kaupunkikeskustan vireyttä, päätettiin ottaa erityiskäsittelyyn. Majakan liike- ja toimistotilojen omistajat, yhteensä lähes 30 eri tahoa, kutsuttiin neuvotteluun, jossa oli mukana myös Riihimäen kaupungin edustus, kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen sekä Markku Rintala Teollisuuskylä Oy:stä. Liikekeskus todettiin rakenteeltaan Riihimäen mittakaavaan heikohkosti sopivaksi ja sen vuoksi vaikeasti markkinoitavaksi. Samalla kuitenkin todettiin, että rakennusta on viime aikoina kunnostettu näyttävästi, mm. maalattu ulkoa niin, että se osaltaan parantaa keskustan katunäkymää.

Majakka-neuvottelun saaman julkisuuden tuloksena tyhjät liiketilat herättivät syksyn mittaan huomattavasti aiempaa enemmän kiinnostusta ja keskustelua. Myös projektin toimesta esiteltiin tiloja kiinnostuneille. Toistaiseksi kuitenkaan uusia pitkäaikaisia sopimuksia ei ole saatu aikaan.

Palaverin tuloksena kaupunkikeskustan vapaat toimitilat saatiin linkitetyiksi suoraan Riihimäen kaupungin kotisivuille. Aiemmin tiloja etsivän piti hakea ne Ekes-Yrityspalvelujen osoitteesta. Tavoitteena on yhteistyössä Ekesin kanssa saada sivustolle keskustan vapaat toimitilat vielä nykyistäkin kattavammin.

15 - 18-vuotiaiden nuorten ostokäyttäytymistä selvitettiin syyskuussa. Vastauksia saatiin 138 nuorelta, jotka pääsivät vastineeksi aktiivisuudestaan Riihimäkipäivänä elokuviin. Kyselyn tulokset löytyvät osoitteesta www.virike.net/nuorisokysely. Kyselyllä täydennettiin aiemman ostopaikkakyselyn kattavuutta. (Aineisto vedostettuna tämän raportin liitteenä.)

Tapahtumat - konkreettista tukea yrityksille

Syksyn näyttävät kaupunkikeskustan tapahtumat, Trendiviikko (viikko 42), Lastenlauantai (16.10.) ja Joulunavaus (27.11.) osoittautuivat paitsi yleisömenestyksiksi myös hyviksi myyntipäiviksi mukana olleille yrityksille. Trendiviikkoon saatiin mukaan 19 erikoisliikettä, joista jokainen osallistui aktiivisesti viikon järjestämiseen. Viikon päättänyt Lastenlauantai keräsi mukaan 26 ja Joulunavaus 27 yritystä.

Useimmat mukana olleet yrittäjät ovat antaneet tapahtumista hyvää palautetta ja todenneet tapahtumien myös näkyvän konkreettisesti myynnissä. Yritykset ovat mukana ollessaan oppineet panostamaan entistä näkyvämmin omaan osallistumiseensa.

Syksyn Trendi-viikko järjestettiin kevään samannimisen teemaviikon kokemusten kannustamana. Myymälöissä viikon aikana olleitten yrityskohtaisten kampanjoiden ja tempausten lisäksi järjestettiin yhteinen Trendi-ilta Majakassa. Illan aikana tarjottiin talon täyttäneelle yleisölle kaksi trendikatselmusta. Majakassa oli myös viikon ajan esillä sisustuskokonaisuuksia, joihin tuotteet saatiin mukana olleilta yrityksiltä. Tuotteitten esillepanosta vastasi projekti, käytännössä visualisti Annika Hirvi.

Trendiviikolle saatiin mukaan myös kaupunkikeskustan ulkopuolisia yrityksiä, mm. riihimäkeläinen Joutsen Finland sekä Kustannusosakeyhtiö Forma Trendi-lehtineen. Projektin osuus kokonaisuudessa oli viikon ideointi, käytännön toteutuksen koordinointi ja tapahtuman tiedotus ja markkinointi.

Viikon päättäneen Lastenlauantain ohjelmiin saatiin tuttujen yhteistyökumppaneiden lisäksi mm. moottoripyöräpoliisi Liikkuvasta Poliisista Helsingistä sekä Riihimäen Agility-yhdistys koirineen.

Joulunavaus toteutettiin (27.11.) jo toistamiseen yhteistyössä yrittäjien ja Viestirykmentin kanssa. Joulupukki ja -muori pitivät tukikohtanaan Kirjastonpuistoon pystytettyä sotilastelttaa, josta oli suora yhteys joulupukin vastaajatontulle. Vilkas kauppapäivä päättyi perinteisesti Loisto Pesun sponsoroimaan ilotulitukseen.

Syksyn muut tapahtumat, joihin projekti osallistui, olivat luonteeltaan enemmän tiedottavia - tai tiedustelevia: jo mainitut Riihimäkipäivän elokuva nuorille (11.9.), Asematapahtuma Matkakeskussuunnitelmien esittelyineen (12.9.) sekä oma vaalipaneeli (10.10.).

Tiedonvaihtoa ja hyviä käytäntöjä verkostoissa

Toimintakoordinaattori osallistui raportointikaudella mm. Perhe-Häme -projektin

matkailun tuotteistamisseminaariin (1.9.). Hän tapasi myös Urban-hankkeen Hakunilan ostoskeskusosion projektipäällikön Raimo Parosen (25.11.). Paronen halusi lisätietoa Ayt:n tekemistä kyselyistä sekä ViRiKe-lehtiä jaettavaksi oman projektinsa yrittäjille.

Kyläillen-hankkeen järjestämässä Kädentaitajien illassa (25.10.) toimintakoordinaattori esitteli kaupunkikeskustassa olevia mahdollisia käsityötuotteitten myyntipaikkoja sekä yleensäkin käsityötuotteiden markkinoita Riihimäellä. Illan tuloksena päädyttiin käsityöläisten yhteiseen tuotemyyntiin Foorumissa osana Joulunavaus-tapahtumaa. Kyläillen-hankkeen uusi vetäjä Anna Vesen tutustui yhteistyökuvioihin (15.12.) vierailemalla Virikkeessä.

Riihimäen nuorisovaltuuston kanssa sovittiin yhteistyöstä, jonka tuloksena syksyn nuorisokyselyyn otettiin mukaan myös nuorisovaltuuston roolia käsitteleviä kysymyksiä. Nämäkin tulokset ovat nähtävillä nuorisokyselyn tulosten yhteydessä.

Tiedottaminen

Projektin eri vaiheista ja tapahtumista on tiedotettu aktiivisesti Virikkeen jäsenistölle, kaupunkikeskustan yrittäjille sekä medialle. Sekä paikallinen lehdistö että Radio Häme ovat kiitettävästi osallistuneet tiedottamiseen niin ennakkopuffein kuin asioista uutisoimalla. www-sivujen tarjontaa on edelleen pyritty tuomaan vahvasti esiin, mikä näkyykin sivuilla käyneiden määrässä.

Raportointikaudella julkaistiin kaksi tiedottavaa ViRiKe-lehteä, toinen (6.10.) juuri ennen vaalikeskustelua ja Trendiviikkoa ja toinen (24.11.) Joulunavausviikolla. Lehdissä on kerrottu tärkeimmistä projektiin liittyvistä osahankkeista ja niiden vaiheista sekä tiedotettu mm. tulevista tapahtumista. Lehdet on jaettu 23 000 Riihimäen ja sen ympäristön talouteen. Lisäksi niitä on ollut tarjolla yhteistyöyrityksissä, kaupungin tietotuvassa, kirjastossa ja mm. matkailutoimistossa. Projekti on myös postittanut lehtiä yhteistyökumppaneilleen, joista esimerkkinä Elävä Kaupunkikeskusta ry:n noin 30 kaupunkikeskustaprojektia.

Käyttötietoa nettisivuilla

Myymälöitten lyhyet ja useille asiakkaille sopimattomat aukioloajat on keskustan palvelun tasoon liittyvä - ja toistaiseksi ratkaisematon - ongelma. Liikkeet avautuvat ja sulkevat ovensa edelleen hyvin eri aikaan. ViRiKe / Ayt-projekti kampanjoi joulun alla pidempien aukioloaikojen puolesta. Pyrkimyksenä oli, että mahdollisimman moni erikoisliike pitäisi ovensa avoinna arkisin kello 20:een ja tiedottaisi omat aukioloaikansa projektille. Runsaat 20 yritystä ilmoitti omat pidennetyt aukioloaikansa ja ne julkistettiin Virikkeen kotisivuilla. Tavoitteena oli näin palvella paremmin keskustassa asioivia ainakin joulun alla ja tarjota enemmän mahdollisuuksia ostosten tekoon.

Joulukuussa saatiin nettisivuille myös uudistettu ja ajantasaistettu Tapahtumanjärjestäjän opas. Syksyllä 2003 ensimmäisen kerran kootun oppaan sisältö tarkistettiin nyt kokonaisuudessaan. Työssä oli mukana parikymmentä oman alansa asiantuntijaa. Opas on tarkoitettu perustiedoksi yleisötapahtumia järjestäville ja se perustuu Ayt-projektin järjestämiin Onnistunut tapahtuma -iltoihin.

Toimintasuunnitelma

Projektikausi 1.1. - 31.3.2005:

Kehittämistyö: Kaupungille kesäkuussa 2004 lähetetyn kirjelmän seuranta, yhteydenpito eri osapuoliin (yrittäjät, kiinteistönomistajat, asukkaat, kaupunki) ja julkinen keskustelu kehittämislinjoista, osallistuminen uuden keskustorin suunnitteluun

Riihimäen kaupunkikeskustan tulevaisuus - seminaari 9.2. ja samana iltana projektista tiedottavan ViRiKe-lehden julkaiseminen/jakelu, 24 000 kpl

Kaupunkikeskustan työpaikkakehityksen seuranta: vuoden 2004 tilanne sekä vertailu vuosilta 2002 - 2004. Tuloksista tiedottaminen.

Projektin loppuraportin laatiminen

Projektin budjetti

AYT-projektin nettokustannukset ovat raportointikaudella 1.9. - 31.12.2004 yhteensä 25.411,47 euroa. Talkootyön arvo on 2.823,50 euroa.

Maksatushakemuksessa esitetään maksettavaksi 9.599,89 euroa EU-rahoituksena ja 10.164,59 euroa valtion rahoituksena.

Projektin väliraportti liitteeksi viidenteen maksatushakemukseen.

Riihimäellä 20.1.2005

Anna-Liisa Makkonen

puheenjohtaja