Riihimäen ydinkeskustaan lokakuussa 2006 valmistunut osto-, myynti- ja tapahtumapaikka on nimetty asemakaavassa virallisesti Ragnar Granitin aukioksi muistuttamaan suomalaisen nobelistin syntymäpaikasta. Arkipuheissa paikkaa kutsutaan tuttavallisesti Graniitiksi, mikä viestii Ragnar Granitin elämäntyön lisäksi myös paikan rakenteesta, upeasta graniittikiveyksestä.

Suomalainen tiedemies, nobelisti ja bioelektromagnetismin pioneeri

RAGNAR GRANIT (1900 – 1991)

Ragnar Arthur Granit sai vuonna 1967, lääketieteen Nobel-palkinnon yhdessä yhdysvaltalaisten Haldan Keffer Hartlinen ja George Waldin kanssa silmän värinäköä koskevista tutkimuksistaan. Näitä tutkimuksia hän teki Helsingin yliopiston Fysiologian laitoksella 1920- ja 1930-luvulla.

Granitin tutkimustulosten mukaan jotkut silmän hermosolut eivät ole erityisen selektiivisiä värin suhteen, vaan ne reagoivat samalla tavalla kautta koko spektrin. Toiset solut sitä vastoin ovat selvästi värejä erottavia. Granit julkaisi nämä tutkimustulokset jo vuonna 1937 ja toi siten vahvistuksen Hermann von Helmholtzin (1821 - 1894) aikanaan esittämälle värien näkemisen teorialle.

Riihimäkeläinen?

Ragnar Arthur Granit syntyi lokakuun 30. pnä vuonna 1900 silloisessa Helsingin pitäjässä, nykyisessä Oulunkylässä asuneiden metsänhoitaja Arthur Wilhelm Granitin (s. 1871) ja hänen vaimonsa Bertie Granitin (s. 1878) perheeseen. Ragnar Granitin todellisesta syntymäpaikasta on julkisuudessa ollut epätietoisuutta. Virallisten tietojen mukaan hän syntyi Riihimäellä, mutta oman todistuksensa mukaan Helsingin pitäjässä. Väestörekisterikeskuksesta saadun tiedon mukaan hänet kastettiin Helsingin pitäjässä.

Granitien suku on kotoisin Korppoosta. Isoisä-Granit oli merikapteeni ja isä, Arthur Granit, metsänhoitaja. Hän hoiti metsätoimistoaan Helsingissä ja perhe asui Oulunkylässä. Ragnar kävi koulunsa Helsingissä ruotsinkielisessä Norssissa ja tuli ylioppilaaksi vuonna 1919.

Hän opiskeli lääketiedettä Helsingin yliopistossa ja suoritti lääketieteen kandidaatin tutkinnon vuonna 1924. Tohtoriksi hän väitteli vuonna 1927. Väitöskirjan aiheena oli värien näkemisen teoria.

Granit nimitettiin Helsingin yliopiston fysiologian dosentiksi vuonna 1929 ja fysiologian ruotsinkieliseksi professoriksi vuonna 1937. Talvisodan päätyttyä hänet kutsuttiin vuonna 1940 tutkijaprofessoriksi Harvardin yliopistoon Yhdysvaltoihin, mutta samaan aikaan hän sai tarjouksen tulla neurofysiologian professoriksi Karolinska Instituteniin, Tukholmaan. Sinne hän päätyikin.

Vuonna 1945 perustettiin Tukholmaan Lääketieteellisen Nobel-instituutin Neurofysiologinen laboratorio, jonka johtajaksi hänet kutsuttiin. Tässä tehtävässä Granit toimi eläkkeelle siirtymiseensä, vuoteen 1967, saakka.

Professori Ragnar Granit on saanut lukuisia kunnianosoituksia ja palkintoja eri yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta ympäri maailman. Suomen Akatemia myönsi hänelle akateemikon arvonimen vuonna 1985. Tämän arvonimen hän sai kuitenkin ulkomaisten akateemikkojen kategoriassa.

Toinen suomalainen tiedenobelisti?

Ragnar Granit oli syntyjään suomalainen. Hän sai koulutuksensa Suomessa ja toimi täällä professorina. Myös Nobel-palkintoon johtaneen tieteellisen työnsä hän teki Suomessa ennen muuttoaan Ruotsiin. Nobelin hän sai ”nuoruudentyöstään” kuitenkin vasta v. 1967, koska oli virkansa puolesta Nobel-komitean jäsen. Kysyttäessä kummalleko maalle kunnia hänen Nobel-palkinnostaan kuuluu, Granit vastasi diplomaattisesti: "Fifty-fifty".

Granit vietti kaikki kesänsä Korppoon Vikminnessä ja hän oli mm. Suomen Lääkäriliiton jäsen kuolemaansa asti. Hän kuoli maaliskuun 12. päivänä 1991.

Vuonna 1992 Tampereen teknillisen yliopiston lääketieteellisen tekniikan laitos sai Ragnar Granitin pojan, professori Michael Granitin suostumuksella luvan saada käyttää Ragnar Granit instituutin nimeä kunnioittaakseen suomalaisen nobelistin muistoa.

Vuonna 1995 instituutti teki aloitteen Ragnar Granit Säätiön perustamiseksi. Säätiön perustajayhteisöjä ovat Suomen Akatemia, Helsingin yliopisto, Nobelinstitut för Neurofysiologi, University of Oxford ja University of Pennsylvania.

Kirjoitus perustuu professori Jaakko Malmivuon artikkeliin, jonka hän laati Ragnar Granitin aukion avajaisiin 13.10.2006. Malmivuo toimii Tampereen teknillisessä yliopistossa bioelektromagnetismin professorina ja Ragnar Granit instituutin johtajana. Hän on myös Ragnar Granit säätiön hallituksen puheenjohtaja.

Lisätietoja

Ragnar Granit instituutti: www.rgi.tut.fi
Ragnar Granit säätiö:  www.rgs.fi