KuvagalleriaVirike-lehti |
|
ViRiKe ry |
RIIHIMÄEN KAUPUNKIKESKUSTAN Juslin Consulting RIIHIMÄEN KESKUSTAN KEHITTÄMINEN - KEHITTÄMISSTRATEGIA Riihimäen kaupunkikeskustayhdistys ViRiKe ry ja Juslin Consulting T:mi solmi keväällä 2003 sopimuksen, jonka perusteella Juslin Consulting/Ralf Juslin toimii koordinaattorina, kun Riihimäen kaupungin sekä kaupunkikeskustan toimijoiden ja asukkaiden kanssa laaditaan ehdotus Riihimäen kaupunkikeskustan kehittämis-strategiaksi. Ehdotuksen pohjana on sarja tapaamisia keskustan toimijoiden kanssa. Strategiaehdotus perustuu yhteistoimintamalliin, joka on todettu käytännössä tehokkaaksi tavaksi saada aikaan konkreettista kehittämistyötä kaupunkikeskustoissa. Yhteistoimintamalli vaatii laajaa sitoutumista sekä jatkuvaa ideointi- ja innovaatiotyötä. Malli on tuottanut erittäin hyviä tuloksia siellä, missä sitä on käytetty tehokkaasti hyväksi kehittämistyössä. Toisaalta on myös tapauksia, joissa malli ei ole toiminut. Syynä on silloin ollut melkein poikkeuksetta osapuolten liian heikko sitoutuminen. Lisäksi on tärkeää muistaa, että kaupunkikeskustan kehittyminen on täysin kiinni sen omista toimijoista - kukaan ei voi tulla ulkopuolelta tekemään tarvittavaa työtä. Turussa 9.7.2003 JUSLIN CONSULTING T:mi Ralf Juslin
1. TYÖPROSESSIN KUVAUS Raportin pohjana olevan työprosessin keskeisiä elementtejä olivat: · tutustuminen Riihimäen kaupunkikeskustaan ja arvio kaupunkikeskustan
nykytilanteesta
2. RIIHIMÄEN KAUPUNKIKESKUSTAN NYKYTILANNE Yleisarvio: Riihimäen kaupunkikeskustan suurimpia ongelmia on tällä hetkellä tapaamis-/tapahtumapaikan puute. Tori, joka yleensä toimii tällaisena paikkana, sijaitsee keskustan reuna-alueella, eikä näin ollen toimi oikealla tavalla. Uuden torin/tapahtuma-aukion aikaansaaminen mahdollisimman keskeiselle paikalle on keskustan toimivuuden ja vetovoimaisuuden kannalta kaikkein tärkein elementti. Kaupallinen tarjonta on melko hyvällä tasolla, mutta "veturitoimijat"
puuttuvat. Osittain kaupallista tarjontaa leimaa jonkinlainen "väsähtäneisyys".
Kaupallista tarjontaa voidaan parantaa kahden prosessin kautta: Kaupunkiympäristö on hyvä ja tiivis ja tarjoaa hyvät mahdollisuudet kehittämiselle. Erittäin positiivinen ilmiö on keskustan koristaminen esimerkiksi pääsiäiseksi ja erilaisten tapahtumien yhteydessä. Kaupallisia ja kulttuuriin liittyviä tapahtumia järjestetään melko usein, mutta koskaan niitä ei voida järjestää liikaa. Suurtapahtumien ohella voidaan järjestää pienimuotoisempia, useammin toteutettavia tapahtumia, jotka lisäävät keskustan vetovoimaisuutta. Riihimäen keskusta koetaan yleisesti sekä siistiksi että turvalliseksi. Järjestysongelmia on vähän. Ajoittainen epäsiisteys johtuu lähinnä siitä, että keskustassa ei ole tarpeeksi roskakoreja, mistä syystä jäätelöpaperit yms. heitetään helposti kadulle.
3. KESKUSTAN KEHITTÄMISEN YHTEISET TAVOITTEET - asenteet ja ilmapiiri Tapaamisten perusteella muodostui selkeä käsitys siitä, että kaupunkikeskustan kehittäminen koetaan tärkeäksi. Virikkeen vuonna 2002 tekemä kehittämiskysely tukee selvästi tätä käsitystä. Yhteisiä kaupallisia tavoitteita on helppo asettaa, samoin kuin tavoitteita kaupunkiympäristön hoidon ja liikenteen, esim. pysäköintikapasiteetin selkeyttämisen ja lisäämisen osalta. Fyysisen ympäristön kehittämiseksi tuntuu olevan vaikeampaa
asettaa tavoitteita, koska eräät kehittämisen kannalta keskeiset
elementit, kuten kävelykadun toteuttaminen, jakavat mielipiteet. Toisaalta
löytyy myös asioita, esimerkiksi uuden torin/tapahtumapaikan aikaansaaminen,
joista syntyy riittävä yksimielisyys. Kehittämistyön alkuprosessi
olisi sen takia hyvä rakentaa näitten varaan.
4. KEHITTÄMISOHJELMA JA SIIHEN SISÄLLYTETTÄVÄT ASIAT Riihimäen kaupunkikeskustan kehittämistyön pohjaksi on laadittava konkreettinen kehittämisohjelma, jossa on määritelty selkeästi tavoitteet, toimenpiteet ja työtapa. Ilman määrätietoista ja suunnitelmallista työtapaa kehittämisprosessi jää liian heikoksi ja epämääräiseksi eikä siihen synny tarpeellista sitoutumista. Kehittämisohjelmassa on myös asetettava selkeät kaupalliset tavoitteet, jotta yritykset ja kiinteistöt saataisiin sitoutumaan kehittämisprosessiin. Kehittämisohjelman toteuttajia ovat kaupunki, kaupunkikeskustan kiinteistönomistajat ja keskustan yrittäjät. Nämä ovat myös ne tahot, joitten varaan kehittämistyön pitkän tähtäimen rahoitus perustuu. Muita tärkeitä yhteistyötahoja ovat esim. poliisi, palolaitos, kulttuuritoimi, museot jne. On suositeltavaa, että myös keskustan asukkaat voivat olla mukana vaikuttamassa kehittämisprosessiin. Konkreettisten toimien pitää perustua riittävän suurelle yhteisymmärrykselle. Kehittämisprosessi on yleensä parasta aloittaa niitten asioitten pohjalta, josta tämä yhteisymmärrys on saavutettavissa.
Toimivan keskustan perusedellytyksiä ovat hyvä saavutettavuus ja hyvin järjestetty liikenne, jossa sekä julkinen liikenne, autoilu että kevyet liikennemuodot on otettu huomioon. Keskustaan pitää olla helppo tulla kaikilla kulkuvälineillä. Niinkin pienessä ja tiiviissä keskustassa kuin Riihimäen keskustassa liikutaan pääasiallisesti jalan. Se edellyttää hyviä ja helppokäyttöisiä paikoitusratkaisuja, oikein sijoitettuja joukkoliikenteen pysäkkejä, mutta myös hyviä jalankulku- ja kevyenliikenteen ratkaisuja. Keskusteluissa ja ryhmätyössä tulivat esiin seuraavat asiat: Ehdotukset kehittämistyötä varten: b) Fyysinen ympäristö - kiinteistöt, julkisivut ja yleiset alueet Fyysinen ympäristö luo kaupunkikuvan. Fyysistä ympäristöä parantamalla voidaan muuttaa kaupunkikuvaa merkittävästi parempaan suuntaan. Yhteisenä suurena tavoitteena pitää tietenkin olla se, että saadaan aikaan ympäristö, jossa ihmiset viihtyvät. Keskusteluissa ja ryhmätyössä tulivat esiin seuraavat asiat: Kävelykatusuunnitelma on aiheuttanut paljon keskustelua ja se on jakanut mielipiteitä. Sen takia kävelykatua ei pidä asettaa keskustan kehittämisen edellytykseksi. Kävelykadun toteuttaminen vaatii sen toimijoiden vahvaa sitoutumista ja ponnistuksia, jotta katu saataisiin eläväksi ympäri vuoden. c) Kokonaistarjonta Ympäristöparannuksilla saadaan aikaan viihtyisä ympäristö. Kaupallisesti menestyvän kaupunkikeskustan aikaansaaminen edellyttää vetovoimaista kokonaistarjontaa, mikä perustuu toisaalta kaupalliselle tarjonnalle ja toisaalta vahvalle kulttuuri- ja tapahtumatarjonnalle. Kaupallisessa tarjonnassa pitää olla veturitoimintoja, joita edustavat tällä hetkellä esimerkiksi vaatetusalan ketjuyritykset. Keskusteluissa ja ryhmätyössä tulivat esille seuraavat asiat:
Hyvää ympäristöä on myös hoidettava. Keskustan siivouksen on oltava tehokasta ja sen pitää toimia koko ajan.
Käydyissä keskusteluissa ja ryhmätyössä tuotiin esiin
seuraavat asiat:
Kaupunkikeskustan kehittäminen on samalla eräänlainen tuotekehitysprosessi. Mitä paremmaksi keskustaa (=tuotetta) kehitetään, sitä helpompi sitä on markkinoida. Kaupunkikeskustan on sisällöltään ja laadultaan vastattava sitä viestiä, jota markkinoinnissa annetaan; muuten kävijä/asiakas pettyy. Keskustan kehittämisprosessiin kuuluu ennen kaikkea kaupunkiympäristö ja palvelutarjonta. Hyvässä kaupunkiympäristössä ihminen viihtyy ja laaja palvelutarjonta synnyttää kaupankäyntiä. Riihimäen kaupunkikeskustan pitää panostaa vahvaan yhteiseen markkinointiin, jossa johtavana teemana on Riihimäki-"brändi". Riihimäen keskustan kohderyhmäajattelua kannatta laajentaa huomattavasti nykyisestä. Riihimäen kaupunkikeskustan markkina-alueena on tänä päivänä koko pääkaupunkiseutu. Keskusteluissa ja ryhmätyössä tulivat esiin seuraavat asiat: Ehdotukset kehittämistyötä varten:
Projektista saatavia positiivisia tuloksia ei saada julki ilman seurantajärjestelmää. Sen takia luodaan yksinkertainen seurantajärjestelmä alusta alkaen. Sen perustana tulisi olla nykytilanteen kartoitus eli markkinatutkimus, josta käyvät ilmi esimerkiksi nykyiset ostovirrat lähialueella. Seurantajärjestelmän parametrit voisivat olla: · liikevaihtomuutosten seuranta
Riihimäellä ollaan sikäli onnellisessa asemassa, että kehittämistyön organisaatiota ei tarvitse lähteä rakentamaan. Näin ollen hyödynnetään olemassa olevaa ja hyvin toimivaa organisaatiota Virikettä, joka voi toimia toimeenpanevana elimenä. Keskustan kehittämistyötä varten asetetaan erillinen tehokkaasti
työskentelevä ohjausryhmä. Ohjausryhmässä tulisi olla
edustettuina: Tarpeen mukaan muodostetaan erilaisia pienempiä työ- ja projektiryhmiä. Pitkän tähtäimen rahoitus on järjestettävissä osittain hyödyntämällä jo olemassa olevia resursseja. ViRiKe ry:n projektirahoituksen ja kaupungin panostuksen avulla saadaan kehittämistyö hyvään alkuun. Pitkän tähtäimen resurssien luomisessa kannattaa kuitenkin noudattaa rahoitusperiaatetta, jonka lähtökohtana on kolmen keskeisen toimijaosapuolen yhteispanostus.
5. VISIO - TULEVAISUUDEN TAVOITE, JOHON PANOSTETAAN NYT Riihimäen kaupunkikeskustan yleiseksi tavoitteeksi on asetettava visio: minkälaisen kaupunkikeskustan haluamme Riihimäellä olevan vuonna 2033?
Riihimäen kaupunkikeskusta vuonna 2033 on: Y houkutteleva, viihtyisä ja turvallinen Y jouluvalot + muita valoaiheita Riihimäki = Etelä-Hämeen elävä ja vilkas keskus osana pääkaupunkiseutua Visio asettaa omalta osaltaan selkeät ja konkreettiset pitkän tähtäimen kehittämisen tavoitteet. Vision toteuttamisprosessi sisältää suuren määrän erilaisia suuria ja pieniä toimenpiteitä ja se alkaa nyt.
6. KEHITTÄMISTYÖN TOTEUTTAMINEN Kun kehittämistyön tavoitteet on määritelty, seuraava askel on kehittämistyön konkretisoiminen. Riihimäen kaupunkikeskustan kehittämisessä on aloitettava niistä keskeisistä asioista, joiden vaikutus kaupunkikeskustan imagoon on kaikkein suurin. Aloitustoimenpiteet toimivat samalla pitkäjänteisen kehittämisprosessin pohjana.
1) Kaupunkikuvan siisteys ja viihtyisyys 2) Keskeinen kohtaamis- ja tapahtumapaikka, tori 3) Aukioloajat
Kehittämistyön edellytyksenä on mahdollisimman saumaton yhteistyö
kaupungin, kiinteistönomistajien, yrittäjien ja asukkaiden välillä.
Menestyminen vaatii jokaiselta toimijalta aktiivisuutta sekä omassa toiminnassa
että yhteisessä kehittämisprosessissa, kompromissivalmiutta,
mukanaoloa resurssien luomisessa ja ennen kaikkea lujaa uskoa Riihimäen
kaupunkikeskustan mahdollisuuksiin. Visio voidaan toteuttaa luomalla yhteinen
strategia, asettamalla yhteisiä tavoitteita ja sitoutumalla yhteiseen kehittämisprosessiin.
|
| Puh/Fax: (019) 769 597 e-mail: virike@virike.net | |