RIIHIMÄEN KAUPUNKIKESKUSTAN
KEHITTÄMISSTRATEGIA

Juslin Consulting
Heinäkuu 2003

RIIHIMÄEN KESKUSTAN KEHITTÄMINEN - KEHITTÄMISSTRATEGIA

Riihimäen kaupunkikeskustayhdistys ViRiKe ry ja Juslin Consulting T:mi solmi keväällä 2003 sopimuksen, jonka perusteella Juslin Consulting/Ralf Juslin toimii koordinaattorina, kun Riihimäen kaupungin sekä kaupunkikeskustan toimijoiden ja asukkaiden kanssa laaditaan ehdotus Riihimäen kaupunkikeskustan kehittämis-strategiaksi. Ehdotuksen pohjana on sarja tapaamisia keskustan toimijoiden kanssa.

Strategiaehdotus perustuu yhteistoimintamalliin, joka on todettu käytännössä tehokkaaksi tavaksi saada aikaan konkreettista kehittämistyötä kaupunkikeskustoissa. Yhteistoimintamalli vaatii laajaa sitoutumista sekä jatkuvaa ideointi- ja innovaatiotyötä. Malli on tuottanut erittäin hyviä tuloksia siellä, missä sitä on käytetty tehokkaasti hyväksi kehittämistyössä. Toisaalta on myös tapauksia, joissa malli ei ole toiminut. Syynä on silloin ollut melkein poikkeuksetta osapuolten liian heikko sitoutuminen.

Lisäksi on tärkeää muistaa, että kaupunkikeskustan kehittyminen on täysin kiinni sen omista toimijoista - kukaan ei voi tulla ulkopuolelta tekemään tarvittavaa työtä.

Turussa 9.7.2003

JUSLIN CONSULTING T:mi

Ralf Juslin

1. TYÖPROSESSIN KUVAUS

Raportin pohjana olevan työprosessin keskeisiä elementtejä olivat:

· tutustuminen Riihimäen kaupunkikeskustaan ja arvio kaupunkikeskustan nykytilanteesta
· tutustuminen taustamateriaaliin, mm. seuraaviin raportteihin:
- Riihimäen keskustan kehittäminen, Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Oy/Esisuunnittelijat Oy, 1999
- Riihimäen asemanseudun kehittäminen yrittämisen alueena, Riihimäen kaupunki, Tekninen virasto, 2001
- Esteetön Riihimäki -raportti, Reijo Kurkela, 2001
- Riihimäen keskustasuunnitelman arviointi, LT-konsultit Oy/Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy/Tuomas Santasalo ky, 2002
- Kaupunkikeskustan kehittämiskysely, ViRiKe 2002
· Riihimäen kaupunkikeskustan kannalta tärkeiden osapuolten tapaamiset seuraavasti:
15.4. - kaupungin organisaatio/virkamiehet
29.4. - yrittäjät
14.5. - kiinteistönomistajat
14.5. - tapaaminen, kaupungin organisaatio/virkamiehet ja poliittiset luottamushenkilöt
· yleinen kehittämisseminaari 18.6.-03, jolloin kehittämismahdollisuuksia ja -ideoita työstettiin ryhmätyönä.
· syksyllä 2003 pidettävä strategiaseminaari, jossa aiheena on kaupunkikeskustan kehittämisen jatkoprosessi.

2. RIIHIMÄEN KAUPUNKIKESKUSTAN NYKYTILANNE

Yleisarvio:
Riihimäen kaupunkikeskusta on tiivis ja selkeä kokonaisuus, josta puuttuu kuitenkin omaperäisyys. Kiinteistöt ja julkisivut ovat osittain huonokuntoisia ja antavat jotenkin "tylsän" vaikutelman. Sisäisesti esim. Majakka-kiinteistö tarvitsee täysin uuden konseptin.

Riihimäen kaupunkikeskustan suurimpia ongelmia on tällä hetkellä tapaamis-/tapahtumapaikan puute. Tori, joka yleensä toimii tällaisena paikkana, sijaitsee keskustan reuna-alueella, eikä näin ollen toimi oikealla tavalla. Uuden torin/tapahtuma-aukion aikaansaaminen mahdollisimman keskeiselle paikalle on keskustan toimivuuden ja vetovoimaisuuden kannalta kaikkein tärkein elementti.

Kaupallinen tarjonta on melko hyvällä tasolla, mutta "veturitoimijat" puuttuvat. Osittain kaupallista tarjontaa leimaa jonkinlainen "väsähtäneisyys". Kaupallista tarjontaa voidaan parantaa kahden prosessin kautta:
a) pyritään aktiivisesti saamaan muutama "veturitoimija" sijoittumaan
Riihimäen keskustaan
b) jokainen keskustassa toimiva yritys pohtii ja pyrkii "terästämään" omaa konseptiaan.

Kaupunkiympäristö on hyvä ja tiivis ja tarjoaa hyvät mahdollisuudet kehittämiselle. Erittäin positiivinen ilmiö on keskustan koristaminen esimerkiksi pääsiäiseksi ja erilaisten tapahtumien yhteydessä.

Kaupallisia ja kulttuuriin liittyviä tapahtumia järjestetään melko usein, mutta koskaan niitä ei voida järjestää liikaa. Suurtapahtumien ohella voidaan järjestää pienimuotoisempia, useammin toteutettavia tapahtumia, jotka lisäävät keskustan vetovoimaisuutta.

Riihimäen keskusta koetaan yleisesti sekä siistiksi että turvalliseksi. Järjestysongelmia on vähän. Ajoittainen epäsiisteys johtuu lähinnä siitä, että keskustassa ei ole tarpeeksi roskakoreja, mistä syystä jäätelöpaperit yms. heitetään helposti kadulle.

3. KESKUSTAN KEHITTÄMISEN YHTEISET TAVOITTEET - asenteet ja ilmapiiri

Tapaamisten perusteella muodostui selkeä käsitys siitä, että kaupunkikeskustan kehittäminen koetaan tärkeäksi. Virikkeen vuonna 2002 tekemä kehittämiskysely tukee selvästi tätä käsitystä.

Yhteisiä kaupallisia tavoitteita on helppo asettaa, samoin kuin tavoitteita kaupunkiympäristön hoidon ja liikenteen, esim. pysäköintikapasiteetin selkeyttämisen ja lisäämisen osalta.

Fyysisen ympäristön kehittämiseksi tuntuu olevan vaikeampaa asettaa tavoitteita, koska eräät kehittämisen kannalta keskeiset elementit, kuten kävelykadun toteuttaminen, jakavat mielipiteet. Toisaalta löytyy myös asioita, esimerkiksi uuden torin/tapahtumapaikan aikaansaaminen, joista syntyy riittävä yksimielisyys. Kehittämistyön alkuprosessi olisi sen takia hyvä rakentaa näitten varaan.

Yleisessä asennoitumisessa ilmenee huolestuttavia piirteitä. Keväällä strategian työstämiseksi järjestetyissä tilaisuuksissa oli melko vähän osallistujia. Jos yleinen asenne on välinpitämätön tai negatiivinen, koko kehittämisprosessi yhteistyömallia käyttäen tulee olemaan vaikeaa. Keskustan toimijoiden pitää ymmärtää, että kehittämistyön on lähdettävä heistä. Ellei näin käy, kehittämistä ei tapahdu. Yhteistoiminnassa tarvitaan myös aina kompromisseja, jotta yhteinen, riittävän yksimielinen tahtotila löytyisi ja yhteinen etu olisi saavutettavissa. Sooloilu tappaa tehokkaasti yhteistoimintaprosessin.

4. KEHITTÄMISOHJELMA JA SIIHEN SISÄLLYTETTÄVÄT ASIAT

Riihimäen kaupunkikeskustan kehittämistyön pohjaksi on laadittava konkreettinen kehittämisohjelma, jossa on määritelty selkeästi tavoitteet, toimenpiteet ja työtapa. Ilman määrätietoista ja suunnitelmallista työtapaa kehittämisprosessi jää liian heikoksi ja epämääräiseksi eikä siihen synny tarpeellista sitoutumista. Kehittämisohjelmassa on myös asetettava selkeät kaupalliset tavoitteet, jotta yritykset ja kiinteistöt saataisiin sitoutumaan kehittämisprosessiin.

Kehittämisohjelman toteuttajia ovat kaupunki, kaupunkikeskustan kiinteistönomistajat ja keskustan yrittäjät. Nämä ovat myös ne tahot, joitten varaan kehittämistyön pitkän tähtäimen rahoitus perustuu. Muita tärkeitä yhteistyötahoja ovat esim. poliisi, palolaitos, kulttuuritoimi, museot jne. On suositeltavaa, että myös keskustan asukkaat voivat olla mukana vaikuttamassa kehittämisprosessiin.

Konkreettisten toimien pitää perustua riittävän suurelle yhteisymmärrykselle. Kehittämisprosessi on yleensä parasta aloittaa niitten asioitten pohjalta, josta tämä yhteisymmärrys on saavutettavissa.

Kehittämistyön osa-alueet muodostavat samalla kehittämisohjelman rungon. Työn osa-alueet ovat:
a) Saavutettavuus ja liikenne

Toimivan keskustan perusedellytyksiä ovat hyvä saavutettavuus ja hyvin järjestetty liikenne, jossa sekä julkinen liikenne, autoilu että kevyet liikennemuodot on otettu huomioon. Keskustaan pitää olla helppo tulla kaikilla kulkuvälineillä. Niinkin pienessä ja tiiviissä keskustassa kuin Riihimäen keskustassa liikutaan pääasiallisesti jalan. Se edellyttää hyviä ja helppokäyttöisiä paikoitusratkaisuja, oikein sijoitettuja joukkoliikenteen pysäkkejä, mutta myös hyviä jalankulku- ja kevyenliikenteen ratkaisuja.

Keskusteluissa ja ryhmätyössä tulivat esiin seuraavat asiat:
Vahvuudetsijainti alueellisesti hyväilmainen paikoitusjoukkoliikenteen läheisyys (mm. rautatie-/linja-autoasema)tiivis kaupunkirakenne - lyhyet sisäiset siirtymämatkat Heikkoudet epäyhtenäiset ja lyhyet aukioloajathuono sisäinen opastushuonot ajoratamerkinnätsekava liikenneympäristökevyen liikenteen heikko tilanne, jalankulun ja pyöräilyn turvattomuusei polkupyöräparkkiapuutteellinen pysäköintikapasiteettiyhteys rautatieasemalta keskustaan Mahdollisuudet seudullinen tapahtumapaikka Uhathuonot pysäköintitilatyhteistoiminnan puutetyhjät liiketilatpalvelutason köyhtyminen

Ehdotukset kehittämistyötä varten:
· keskustan aukioloaikojen yhtenäistäminen
· sisäisen opastuksen parantaminen
· liikennejärjestelyjen parantaminen, etenkin kevyen liikenteen osalta
· paikoituskapasiteetin lisääminen
· polkupyöräparkin toteuttaminen keskeisellä paikalla

b) Fyysinen ympäristö - kiinteistöt, julkisivut ja yleiset alueet

Fyysinen ympäristö luo kaupunkikuvan. Fyysistä ympäristöä parantamalla voidaan muuttaa kaupunkikuvaa merkittävästi parempaan suuntaan. Yhteisenä suurena tavoitteena pitää tietenkin olla se, että saadaan aikaan ympäristö, jossa ihmiset viihtyvät.

Keskusteluissa ja ryhmätyössä tulivat esiin seuraavat asiat:
Vahvuudettiivis keskustapaljon pienliikkeitäsomistukset pääsiäisen aikaanpaljon viheralueita, jotka luovat viihtyisyyttä Heikkoudetjulkisivujen epäsiisteyskeskustaa ei somisteta esim. jouluksiliian vähän roskiksiayleisilme ruma ja rapistunutei pyöräparkkejatyhjät liikehuoneistotrikkaruohoja nurmikkoalueillaHämeenaukion liikennejakajanuorisoa ei oteta huomioonrakentamattomat tontitkeskustassa ei penkkejä Mahdollisuudet kävelykeskustan toteuttaminenkävelyväylä asemalta keskustaanpienillä parannuksilla saadaan paljon aikaanaseman seudun kehittäminenluodaan "kukkameri"rakennusten kunnostaminenlisää väriä julkisivuihinyhdenmukaiset kyltityhtenäiset ja laadukkaat kalusteet ja valaistustapahtumalavatori keskustaan Uhat ei tehdä mitäänei päästä sopimukseen kustannusten jaosta

Ehdotukset kehittämistyötä varten:
· julkisivujen siistiminen yleisesti
· käytetään enemmän värejä julkisivuissa
· lisää roskiksia
· lisää penkkejä
· lisää kukka-istutuksia
· lisää teemakoristelua pääsiäiskoristeluiden tapaan
· laaditaan laatunormit kyltitykselle, katukalustukselle ja valaistukselle
· pyritään aikaansaamaan keskeiselle paikalle tori/tapahtuma-aukio
· aseman seudun hyödyntäminen ja kytkeminen keskustaan

Kävelykatusuunnitelma on aiheuttanut paljon keskustelua ja se on jakanut mielipiteitä. Sen takia kävelykatua ei pidä asettaa keskustan kehittämisen edellytykseksi. Kävelykadun toteuttaminen vaatii sen toimijoiden vahvaa sitoutumista ja ponnistuksia, jotta katu saataisiin eläväksi ympäri vuoden.

c) Kokonaistarjonta

Ympäristöparannuksilla saadaan aikaan viihtyisä ympäristö. Kaupallisesti menestyvän kaupunkikeskustan aikaansaaminen edellyttää vetovoimaista kokonaistarjontaa, mikä perustuu toisaalta kaupalliselle tarjonnalle ja toisaalta vahvalle kulttuuri- ja tapahtumatarjonnalle. Kaupallisessa tarjonnassa pitää olla veturitoimintoja, joita edustavat tällä hetkellä esimerkiksi vaatetusalan ketjuyritykset.

Keskusteluissa ja ryhmätyössä tulivat esille seuraavat asiat:
Vahvuudetpaljon kulttuuritarjontaapaljon pienliikkeitäkaikki lähellähyvä kokonaistarjontakesäkonsertitmessutjoulunavausRixu GPpääsiäinenkokonaisuus: taidemuseo + uimala + vesitorni + Allinna + kirkko Heikkoudettori puuttuukahvila puuttuutapahtumia tarvitaan lisääesiintymislava puuttuuvaltakunnalliset ketjuyritykset puuttuvatnaistenvaateliikkeitä tarvitaan lisääposti liian iso - pikkuposti riittää keskustassatavaratalo puuttuuosittain epäkäytännöllisiä liiketilojasuppea kaupallinen tarjontakohtaamispaikka puuttuu Mahdollisuudet keskustassa rakentamatonta liiketilaaMajakasta kauppahalliaseman ympäristön hyödyntäminen Uhatkeskusta siirtyy moottoritien viereen

Ehdotukset kehittämistyötä varten:
· muutaman ”veturitoimijan” saaminen Riihimäen keskustaan
· kaupallisen tarjonnan laajentaminen - uusia markkinarakoja
· laadukas kahvila keskeiselle paikalle
· Majakka-liikekeskuksen konseptointi
· rakentamattomien tonttien rakentaminen
· lisää kulttuuri- ja muita tapahtumia (pienimuotoisiakin) ja niille paikka uuden keskeisen tori/tapahtuma-aukion muodossa

d) Hoito - siisteys ja turvallisuus

Hyvää ympäristöä on myös hoidettava. Keskustan siivouksen on oltava tehokasta ja sen pitää toimia koko ajan.

Turvallisuuden suhteen ei ole suurempia ongelmia, mutta ennaltaehkäisevää työtä pitää aina tehdä, jotta ongelmia ei syntyisikään. Sekä siisteyden että turvallisuuden perustana on oltava nolla-toleranssilinja.

Käydyissä keskusteluissa ja ryhmätyössä tuotiin esiin seuraavat asiat:
Vahvuudetkaupunkiympäristön hoito parantunut koko ajanturvallinen pikkukaupungin keskustavapaaehtoistakin siivousta tehdäänhyvin hoidetut viheralueet Heikkoudetkameravalvonnan puuttuminenyleinen WC puuttuuroskiksia on liian vähänolemassa olevia roskiksia ei tyhjennetäpoliisin näkyminen heikkoakortteliralliikkunoiden rikkomiset Mahdollisuudetkaupungin pitäisi näyttää esimerkkiälisää valvontaa tarvitaan Uhatkaupunkikuva rapistuu entisestään, kun kaupunkiympäristöä ei hoideta

Ehdotukset kehittämistyötä varten:
· lisää roskakoreja keskustaan
· yleinen WC - pyritään löytämään hyvä ratkaisu
· yleisten ja yksityisten alueiden siivousta parannettava
· nauhoittava kameravalvonta "kriittisiin" kohtiin
· poliisi näkyviin: onko mahdollista jalkautua tiettyinä aikoina?
· luodaan nollatoleranssilinjaa noudattava siisteys- ja turvallisuussuunnitelma

e) Yhteinen markkinointi

Kaupunkikeskustan kehittäminen on samalla eräänlainen tuotekehitysprosessi. Mitä paremmaksi keskustaa (=tuotetta) kehitetään, sitä helpompi sitä on markkinoida. Kaupunkikeskustan on sisällöltään ja laadultaan vastattava sitä viestiä, jota markkinoinnissa annetaan; muuten kävijä/asiakas pettyy.

Keskustan kehittämisprosessiin kuuluu ennen kaikkea kaupunkiympäristö ja palvelutarjonta. Hyvässä kaupunkiympäristössä ihminen viihtyy ja laaja palvelutarjonta synnyttää kaupankäyntiä.

Riihimäen kaupunkikeskustan pitää panostaa vahvaan yhteiseen markkinointiin, jossa johtavana teemana on Riihimäki-"brändi". Riihimäen keskustan kohderyhmäajattelua kannatta laajentaa huomattavasti nykyisestä. Riihimäen kaupunkikeskustan markkina-alueena on tänä päivänä koko pääkaupunkiseutu.

Keskusteluissa ja ryhmätyössä tulivat esiin seuraavat asiat:
VahvuudetViRiKe ry markkinointiorganisaationavahvat perinteet kauppapaikkanaläheisyysinfopisteet hyviä Heikkoudetjulkisen sanan negatiiviset kirjoittelutidentiteetti puuttuuopastus moottoritieltäteema ja imago puuttuvatkokonaisvaltaisuus puuttuuyleinen mielikuva negatiivinenmielikuvamittaus puuttuu Mahdollisuudetyhteistyön luominen Virikkeen avullapieni kaupunkikeskustasta kertova esiteympärivuotisuusyhteisen teeman löytäminenyhteislehti Hyvinkään kanssayrittäjävetoisuusmuseokaupunkikeskustan yhteinen nimi: RIKSUsatu-unelma-teemavärikkyys UhatVirikkeen resurssityhteistoiminnan puute

Ehdotukset kehittämistyötä varten:
· pyritään rakentamaan Riihimäen keskustalle oma imago ja sitä kautta luomaan "Riksu-brändi"
· tuodaan esille Riihimäen vahvuus pienenä ja läheisenä keskustana
· laaditaan yhteinen esite
· pyritään saamaan moottoritien varteen näyttävät taulut, jotka toivottavat tervetulleeksi Riihimäelle
· luodaan tarpeelliset resurssit yhteiselle markkinoinnille
· määritellään markkina-alue laajasti
· pyritään lisäämään lähimarkkinoita tavoitteena saada lisää asukkaita keskustaan

f) Seurantajärjestelmä

Projektista saatavia positiivisia tuloksia ei saada julki ilman seurantajärjestelmää. Sen takia luodaan yksinkertainen seurantajärjestelmä alusta alkaen. Sen perustana tulisi olla nykytilanteen kartoitus eli markkinatutkimus, josta käyvät ilmi esimerkiksi nykyiset ostovirrat lähialueella.

Seurantajärjestelmän parametrit voisivat olla:

· liikevaihtomuutosten seuranta
· kiinteistöjen arvojen seuranta
· kävijämäärien seuranta
· katukyselyt

g) Organisoituminen ja rahoitus

Riihimäellä ollaan sikäli onnellisessa asemassa, että kehittämistyön organisaatiota ei tarvitse lähteä rakentamaan. Näin ollen hyödynnetään olemassa olevaa ja hyvin toimivaa organisaatiota Virikettä, joka voi toimia toimeenpanevana elimenä.

Keskustan kehittämistyötä varten asetetaan erillinen tehokkaasti työskentelevä ohjausryhmä. Ohjausryhmässä tulisi olla edustettuina:
· kaupunki
· keskustan kiinteistönomistajat
· keskustan yrittäjät
· keskustan asukkaat

Tarpeen mukaan muodostetaan erilaisia pienempiä työ- ja projektiryhmiä.

Pitkän tähtäimen rahoitus on järjestettävissä osittain hyödyntämällä jo olemassa olevia resursseja. ViRiKe ry:n projektirahoituksen ja kaupungin panostuksen avulla saadaan kehittämistyö hyvään alkuun. Pitkän tähtäimen resurssien luomisessa kannattaa kuitenkin noudattaa rahoitusperiaatetta, jonka lähtökohtana on kolmen keskeisen toimijaosapuolen yhteispanostus.

5. VISIO - TULEVAISUUDEN TAVOITE, JOHON PANOSTETAAN NYT

Riihimäen kaupunkikeskustan yleiseksi tavoitteeksi on asetettava visio:

minkälaisen kaupunkikeskustan haluamme Riihimäellä olevan vuonna 2033?

Työryhmätyöskentelyssä vision luominen oli viimeisenä tehtävänä. Tulos oli seuraavanlainen:

Riihimäen kaupunkikeskusta vuonna 2033 on:

Y houkutteleva, viihtyisä ja turvallinen Y jouluvalot + muita valoaiheita
Y kaupunkilaisten olohuone Y kokonaisvaltainen äänentoisto
Y täynnä ViRiKkeellisiä tapahtumia Y katettu ja lämmitetty keskusta
Y paljon vesiaiheita Y tapahtumia ympäri vuoden
Y kaikki tontit rakennettuja Y vahva kaupallinen keskus
Y 2 parkkihallia keskustassa Y lisää asukkaita
Y kävelykeskusta toteutunut Y hyvät kevyen liikenteen väylät
Y pikkukahviloita terasseineen Y lisää vehreyttä ja värejä
Y videovalvonta

Riihimäki = Etelä-Hämeen elävä ja vilkas keskus osana pääkaupunkiseutua

Visio asettaa omalta osaltaan selkeät ja konkreettiset pitkän tähtäimen kehittämisen tavoitteet. Vision toteuttamisprosessi sisältää suuren määrän erilaisia suuria ja pieniä toimenpiteitä ja se alkaa nyt.

6. KEHITTÄMISTYÖN TOTEUTTAMINEN

Kun kehittämistyön tavoitteet on määritelty, seuraava askel on kehittämistyön konkretisoiminen. Riihimäen kaupunkikeskustan kehittämisessä on aloitettava niistä keskeisistä asioista, joiden vaikutus kaupunkikeskustan imagoon on kaikkein suurin. Aloitustoimenpiteet toimivat samalla pitkäjänteisen kehittämisprosessin pohjana.

Kolme strategisesti erittäin tärkeää ja kaupunkikeskustan kehittymisen kannalta ratkaisevaa asiaa:

1) Kaupunkikuvan siisteys ja viihtyisyys
Siisteydellä on kaupunkikuvan kannalta keskeinen merkitys.
Siisteys alkaa kiinteistöjen julkisivuista, joiden osalta toivotaan, että kiinteistönomistajat huolehtisivat jatkuvasti siitä, että ne ovat edustavassa kunnossa. Visiossa toivotaan enemmän väriä katukuvaan ja se olisi otettava huomioon, kun julkisivuja kunnostetaan.
Siisteyteen liittyvät myös näyteikkunat, kauppojen sisäänkäynnit, terassit jne., jotka ovat yrittäjien vastuualuetta. Niiden siisteys lisää keskustan vetovoimaisuutta ja tuo lisää asiakkaita.
Katutilojen ja puistojen siisteys on kaupungin vastuualuetta. Päivittäinen hoito on välttämätöntä, ja esim. roskakorien määrää keskusta-alueella on lisättävä merkittävästi. Katukalusteisiin ja niitten laatuun on kiinnitettävä erityistä huomiota.

2) Keskeinen kohtaamis- ja tapahtumapaikka, tori
Riihimäen keskustassa ei ole tällä hetkellä luontevaa, keskeistä kohtaamis- ja tapahtumapaikkaa eli toria. Uutta toria on ideoitu ja sen tarve keskustan toimivuuden ja viihtyisyyden kannalta on ilmeinen. Kaikki hyötyvät siitä, että uusi tori saadaan aikaan mahdollisimman nopealla aikataululla. Uudella torilla on lisäksi erittäin suuri symbolinen merkitys, varsinkin jos se saadaan syntymään yhteistoiminnan kautta. Se antaa erittäin voimakkaan viestin Riihimäen kaupunkikeskustan kehittämissuunnasta.

3) Aukioloajat
Mahdollisimman yhtenäiset aukioloajat keskustassa ovat imagon kannalta tärkeä asia. Asiakkaille on viestittävä, milloin keskusta on auki ja milloin se on kiinni.
Aukioloaikoja on mietittävä asiakaslähtöisesti. Työelämä on muuttunut voimakkaasti, ja yhä suurempi osa asiakkaista käy töissä naapurikaupungeissa tai pääkaupunkiseudulla. Tämän yhä kasvavan kohderyhmän saavuttamiseksi on aukioloaikoja muutettava niin, että kaupalliset palvelut ovat auki, kun asiakkaat tulevat Riihimäelle. Käytännössä tämä ei välttämättä tarkoita aukiolon pidentämistä, vaan ennen kaikkea sen siirtämistä. Ellei kaupallisia palveluita mukauteta tähän muuttuvaan tilanteeseen, asiakkaat ohjautuvat sinne, missä kaupat ovat auki.

Riihimäen kaupunkikeskustalla on hyvät edellytykset kehittyä viihtyisäksi ja kaupallisesti menestyväksi keskustaksi. Pääkaupunkiseudun läheisyys luo tarvittavan markkinapotentiaalin, mutta menestyminen edellyttää oman vahvan profiilin luomista ja markkinointia ennen kaikkea lähialueelle.

Kehittämistyön edellytyksenä on mahdollisimman saumaton yhteistyö kaupungin, kiinteistönomistajien, yrittäjien ja asukkaiden välillä. Menestyminen vaatii jokaiselta toimijalta aktiivisuutta sekä omassa toiminnassa että yhteisessä kehittämisprosessissa, kompromissivalmiutta, mukanaoloa resurssien luomisessa ja ennen kaikkea lujaa uskoa Riihimäen kaupunkikeskustan mahdollisuuksiin. Visio voidaan toteuttaa luomalla yhteinen strategia, asettamalla yhteisiä tavoitteita ja sitoutumalla yhteiseen kehittämisprosessiin.